Tiina Äijänaho
Puhun työkseni muuttuvasta työelämästä, osaamisen päivittämisestä, tekoälystä ja kyvystä sopeutua muutoksiin. Autan ihmisiä miettimään, miten pärjätä tulevaisuuden työelämässä. Pitäisikö kuitenkin puhua enemmän siitä, minkälaisessa työelämässä on hyvä pärjätä ja minkälaista työelämää haluamme ylipäätään rakentaa?
Sain ajatuksen tähän kirjoitukseen Kestävä hyvinvointi muuttuvassa yhteiskunnassa -kurssilla, jolla kestävää hyvinvointia tarkasteltiin taloudellisesta, ekologisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Aloin miettiä aihetta oman työni kautta. Olen tehnyt pitkään töitä työnhaun, oppimisen ja uraohjauksen parissa, mutta kuinka usein olen oikeastaan pysähtynyt pohtimaan, mitä kestävä työura tarkoittaa?
Kestävässä työurassa huomioidaan sekä ihmisen hyvinvointi että työn vaikutukset ympäröivään maailmaan. Ihmisen kannalta siihen kuuluvat työkyky, jaksaminen, toimeentulo, mahdollisuus oppia sekä työn yhteensopivuus muun elämän kanssa. Siihen liittyvät myös turvallisuus, työntekijän oikeudet ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä.
Kestävän uran ei tarvitse olla ylöspäin etenevä ura. Siihen kuuluu alanvaihtoja, sivuttaisia siirtymiä, opiskelua, osa-aikaisuutta, taukoja ja myös päätös siitä, että nyt on hyvä näin. Kestävä ura muuttuu ihmisen elämäntilanteen ja ympäröivän maailman mukana.
Mitä on hyvä elämä?
Tätä kysymystä jäin kurssin aikana miettimään ehkä kaikkein eniten. Uraohjauksessa puhumme paljon osaamisesta, työllistymisestä, tavoitteista ja uralla etenemisestä. Niiden rinnalla olisi hyvä kysyä: Mitä on hyvä elämä ja mikä on työn paikka siinä?
Menestystä mitataan helposti paremmalla palkalla, uralla etenemisellä, suuremmalla asunnolla, matkustamisella ja mahdollisuuksilla kuluttaa. Näissä tavoitteissa ei sinänsä ole mitään väärää. Pidän itsekin monista asioista, jotka eivät läpäise kestävän elämäntavan seulaa. Juuri siksi aihe on kiinnostava. Kestävyydestä on helpompi puhua yleisellä tasolla kuin tarkastella omia valintojaan.
Uraohjaajan tehtävänä ei tietenkään ole kertoa toiselle ihmiselle, minkälainen elämä on oikeanlaista. Voimme kuitenkin pohtia, mitä hän aidosti tavoittelee ja miksi. Kuinka paljon hyvinvointi rakentuu rahasta ja materiaalisesta hyvästä, ja kuinka paljon ajasta, ihmissuhteista, osallisuudesta ja merkityksellisyydestä?
Kysymyksen ”Mitä haluat työltäsi?” rinnalle voisi siksi nostaa toisen: Minkälaista elämää haluat elää ja minkälainen työ tukisi sitä? Vastaus voi aivan hyvin olla parempi palkka ja enemmän vastuuta. Toiselle se voi tarkoittaa enemmän aikaa ja tasapainoa, vähemmän vastuuta tai mahdollisuutta tehdä työtä, jonka kokee merkitykselliseksi.
Merkityksellisyyttäkään ei kannata romantisoida. Kaikkien ei tarvitse löytää kutsumustaan, eikä työn tarvitse olla elämän tärkein merkityksen lähde. Riittävän hyvä työ, joka tuo toimeentulon, tarjoaa mielekästä tekemistä ja jättää energiaa myös muuhun elämään, voi olla hyvin kestävä uratavoite.
Kestävyys ei voi olla vain yksilön vastuulla
Työelämässä vastuu kestävyydestä siirtyy helposti yksilölle: Pidä osaamisesi ajan tasalla, ole joustava, verkostoidu, huolehdi työkyvystäsi, palaudu ja kehitä resilienssiäsi. Mutta kuinka paljon yksilön täytyy sopeutua?
Kestämätöntä työelämää ei tehdä kestäväksi opettamalla ihmisiä kestämään sitä paremmin. Työn kuormittavuus, johtaminen, työehdot, epävarmuus ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön eivät ole vain yksilön harteilla. Vastuu kuuluu myös työnantajille, työyhteisöille ja yhteiskunnalle.
Tämä haastaa meitä uraohjaajia ja -valmentajia. Jos asiakkaan ongelma on kohtuuton työkuorma, huono esihenkilö tai jatkuva epävarmuus, ratkaisu ei aina ole parempi ajanhallinta, vahvempi resilienssi tai uuden osaamisen hankkiminen. Välillä on tärkeää tunnistaa, ettei tilanne ratkea sillä, että ihminen muuttaa itseään.
Ekologinen murros kuuluu uraohjaukseen
Kun keskustelemme tulevaisuuden työelämästä, tekoäly vie helposti huomion. Ekologinen murros jää helposti taustalle, vaikka sekin muuttaa toimialoja, ammatteja ja osaamistarpeita. Ohjauksessa voimme auttaa ihmisiä hahmottamaan, miten vihreä siirtymä muuttaa työmarkkinoita ja osaamistarpeita.
Emme voi kuitenkaan jakaa ammatteja hyviin ja huonoihin tai ohjata ihmisiä omien arvojemme mukaisiin valintoihin. Voimme sen sijaan auttaa ihmistä pohtimaan kysymyksiä, kuten: Miten oma alasi muuttuu? Minkälaisia vaikutuksia työlläsi on? Onko sillä sinulle merkitystä? Minkälaisessa muutoksessa haluat itse olla mukana?
Ihminen ei ole vain työmarkkinoiden, teknologian tai ekologisen murroksen kohde, jonka pitää sopeutua muutoksiin. Omilla valinnoillaan ja toiminnallaan myös hän voi kuitenkin vaikuttaa siihen, minkälaista työelämää rakennamme.
Miten ylläpitää tulevaisuususkoa, jos itsekin on epävarma?
Tätä olen miettinyt paljon. Uraohjauksessa yksi tehtävistämme on auttaa ihmistä näkemään mahdollisuuksia silloinkin, kun hän ei itse niitä näe. Mitä teemme silloin, kun tulevaisuus näyttää myös omiin silmiimme epävarmalta?
Elämme samassa maailmassa asiakkaidemme kanssa. Näemme työmarkkinoiden epävarmuuden, teknologian nopean muutoksen, ilmastonmuutoksen ja kansainväliset kriisit. Emme siis itsekään tiedä varmasti, miltä tulevaisuuden työelämä näyttää.
Ehkä tulevaisuususkon vahvistamisessa ei olekaan kyse varmuuden tarjoamisesta. Voimme tunnustaa epävarmuuden ja silti auttaa ihmistä katsomaan eteenpäin. Mitä osaan? Mitä voin oppia? Mitä vaihtoehtoja minulla on? Mikä minulle on tärkeää? Mihin pystyn vaikuttamaan?
Toivo rakentuu toimijuudesta, kokemuksesta, ettei tulevaisuus ole ennalta määrätty ja että omilla valinnoilla on edelleen merkitystä. Uraohjaajan tehtävä on auttaa ihmistä näkemään, mihin hän voi epävarmuudesta huolimatta itse vaikuttaa.
Tulevaisuus ei odota valmiina
Tulevaisuus ei ole valmis polku, jolle meidän pitäisi vain ohjata ihminen. Sitä rakennetaan jatkuvasti työpaikoilla, koulutuksessa, yhteiskunnassa ja ihmisten omissa valinnoissa.
Meidän ei tarvitse tietää, millaisia ammatteja on olemassa kymmenen vuoden kuluttua. Tärkeämpää on auttaa ihmisiä rakentamaan työuria, jotka joustavat muutoksissa, tukevat työkykyä ja jättävät tilaa myös muulle hyvälle elämälle.
Minkälaista tulevaisuutta sinä haluat olla rakentamassa?
Kirjoittaja
Tiina Äijänaho, uravalmentaja
Urasirkus
LinkedIn
Inspiraation lähteitä
Chang, Y. & Mann, A. (2024). Enhancing green career guidance systems for sustainable futures. OECD Education Working Papers 318.
ILO. Decent work and the 2030 Agenda for Sustainable Development.
ILO (2022). How to work in the green economy? Guide for young people, job seekers and those who support them.
OECD (2024). Cultivating green futures: Helping students understand and progress towards green jobs.
Kuvat: Pixabay