Timo Lampikoski
LinkedIn mielletään usein työnhaun, verkostoitumisen ja henkilöbrändin työkaluksi. Uraohjauksessa sen arvo ulottuu kuitenkin syvemmälle: se voi auttaa tunnistamaan osaamista, jäsentämään ammatillista identiteettiä ja kirkastamaan seuraavaa suuntaa. Profiilin kirjoittamisen vaikeus ei aina ole sanoissa, vaan kysymyksessä: mitä osaan, mitä arvoa tuotan ja mitä haluan tehdä seuraavaksi?
Profiili tekee ajattelun näkyväksi
Olen tehnyt uraohjausta ja valmennusta yli 30 vuotta ja analysoinut satoja LinkedIn-profiileja. Yksi havainto toistuu: ihmisellä voi olla paljon osaamista, kokemusta ja vahvoja näyttöjä. Silti hänen voi olla vaikea kertoa niistä selkeästi. LinkedIn-profiilissa tämä näkyy nopeasti. Headline eli profiilin otsikko kertoo ehkä vain nykyisen tehtävänimikkeen. About-osiossa kuvataan henkilöä kokeneeksi, motivoituneeksi ja ratkaisukeskeiseksi. Työkokemusosiossa luetellaan vastuita.
Kaikki voi olla sinänsä totta. Silti lukijalle voi jäädä epäselväksi, mikä on olennaista:
Mitä tämä ihminen osaa erityisen hyvin ja mitä hyötyä hänen osaamisestaan on?
Tässä LinkedIn muuttuu mielestäni kiinnostavaksi myös uraohjauksen työkaluna. Profiilin rakentaminen pakottaa pohtimaan samoja kysymyksiä, joiden äärellä olemme uraohjauksessa muutenkin:
- Kuka olen ammattilaisena?
- Mitä osaan?
- Missä olen erityisen hyvä?
- Mitä olen saanut aikaan?
- Millaista arvoa osaamiseni voi tuottaa?
- Mihin olen menossa seuraavaksi?
LinkedIn-profiili ei siten ole vain digitaalinen esittelyteksti. Parhaimmillaan se on myös oman ajattelun peili.
Älä aloita LinkedInistä
Tämä saattaa kuulostaa LinkedIn-valmentajan sanomana ristiriitaiselta, mutta profiilin kehittämistä ei aina kannata aloittaa profiilista. Jos oma ammatillinen suunta on epäselvä, uuden Headlinen hiominen ei ratkaise varsinaista ongelmaa.
Ensin kannattaa pysähtyä osaamisen äärelle. Moni kuvaa osaamistaan tehtävien kautta:
”Olen vastannut projekteista.”
”Olen johtanut tiimiä.”
”Olen työskennellyt asiakaspalvelussa.”
Nämä kertovat siitä, mitä ihminen on tehnyt. Ne eivät vielä välttämättä kerro, mitä hän osaa.
Uraohjauksessa voimme auttaa asiakasta kaivamaan esiin seuraavan kerroksen:
- Millaisia ongelmia olet ratkaissut?
- Mistä sinua on kiitetty?
- Minkälaisissa tilanteissa muut pyytävät sinulta apua?
- Mitä sait työssäsi aikaan?
- Mitä osaamista onnistumisesi edellyttivät?
Tässä ulkopuolinen näkökulma voi olla arvokas. Ihminen ei aina itse tunnista vahvinta osaamistaan, koska pitkään käytetty taito tuntuu helposti itsestään selvältä. Valmentaja voi huomata toistuvan vahvuuden, jonka asiakas itse ohittaa tavallisena. Juuri tällainen oivallus voi muuttaa sekä LinkedIn-profiilia että laajemmin tapaa, jolla ihminen näkee itsensä ammattilaisena.
Profiili voi katsoa myös eteenpäin
Perinteinen ansioluettelo katsoo helposti taaksepäin. Missä olen ollut? Mitä tehtäviä olen tehnyt? Milloin? Uraohjauksessa pelkkä menneen jäsentäminen ei kuitenkaan riitä. Tarvitsemme myös kykyä kuvitella mahdollisia tulevaisuuksia ja rakentaa askelia niitä kohti.
“Urasopeutuvuutta koskevassa tutkimuksessa on tunnistettu neljä psykososiaalista voimavaraa: tulevaisuuteen suuntautuminen (concern), oman uran hallinta (control), uteliaisuus vaihtoehtoja kohtaan (curiosity) sekä luottamus omaan kykyyn selviytyä uran haasteista (confidence) (Savickas & Porfeli, 2012).”
Näen tässä selvän yhteyden LinkedInin hyödyntämiseen uraohjauksessa. Jos asiakas tavoittelee esimerkiksi vaativampaa asiantuntijatehtävää, esihenkilöroolia tai kokonaan uutta alaa, hänen profiilinsa ei tarvitse kertoa vain siitä, mitä hän tekee juuri nyt. Sen pitäisi rakentaa uskottavaa siltaa kohti seuraavaa vaihetta.
- Mitä nykyisessä osaamisessa voi siirtää uuteen tehtävään?
- Millaista näyttöä henkilöllä jo on?
- Mitä hän on tehnyt tavoitellun suunnan suuntaisesti?
- Mitä hänen kannattaa seuraavaksi oppia?
Kyse ei ole osaamisen liioittelusta tai tulevan roolin esittämisestä jo saavutettuna. Kyse on siitä, että ihminen oppii tunnistamaan jatkuvuutta nykyisen osaamisensa ja mahdollisen tulevaisuutensa välillä. Silloin LinkedIn-profiili ei vain dokumentoi menneisyyttä. Se alkaa myös näyttää suuntaa.
LinkedIn voi harjoittaa uratoimijuutta
Toimijuus on tärkeä käsite uraohjauksessa. Yksinkertaistettuna kyse on siitä, kokeeko ihminen voivansa tehdä valintoja ja vaikuttaa oman uransa suuntaan ympäristön tarjoamissa mahdollisuuksissa ja rajoissa.
Toimijuuden tukemista on myös uraohjauksen tutkimuksessa pidetty keskeisenä tavoitteena. Samalla on tärkeää muistaa, ettei toimijuus synny tyhjiössä: yksilön valintoihin vaikuttavat aina myös työmarkkinat, yhteiskunnalliset rakenteet, ihmissuhteet ja käytettävissä olevat resurssit (Bilon-Piórko & Thomsen, 2022).
Tämä näkökulma on tärkeä myös työnhaussa. Jos työnhaku etenee vain näin: etsi ilmoitus, lähetä hakemus, odota, toiminnan mahdollisuudet tuntuvat helposti kapeilta.
LinkedIn tarjoaa rinnalle muitakin vaihtoehtoja. Asiakas voi tutkia kiinnostavia organisaatioita, seurata oman alansa keskusteluja, kartoittaa erilaisia urapolkuja, etsiä ihmisiä kiinnostavista tehtävistä ja aloittaa keskusteluja heidän kanssaan. Hän voi kysyä, kommentoida, oppia ja tehdä omaa osaamistaan näkyväksi.
Tavoitteena ei ole opettaa ihmistä markkinoimaan itseään mahdollisimman aggressiivisesti. Tavoitteena on laajentaa hänen näkemystään siitä, mitä hän voi itse tehdä oman uransa eteen. Se on pieni mutta olennainen näkökulman muutos. Työnhakijasta tulee oman uransa aktiivinen tutkija.
Verkostoituminen on tiedon rakentamista
Myös verkostoituminen ymmärretään LinkedInissä joskus turhan teknisesti. Kuinka monta kontaktia minulla on? Kuinka paljon verkostoani pitäisi kasvattaa?
Uraohjauksessa kiinnostavampi kysymys voisi olla: Keiden kanssa minun kannattaisi keskustella, jotta ymmärtäisin paremmin mahdollisuuksiani?
Jos asiakas harkitsee alanvaihtoa, hän voi etsiä ihmisiä, jotka työskentelevät jo tavoitellulla alalla. Jos jokin organisaatio kiinnostaa, hän voi tutkia siellä työskentelevien urapolkuja ja osaamisprofiileja. Jos tavoitteena on tietty tehtävä, hän voi seurata sitä jo tekevien ihmisten keskusteluja ja selvittää, millaista osaamista työssä tarvitaan.
Seuraava askel voi olla hyvin pieni: yksi kommentti, yksi verkostoitumiskutsu, yksi hyvä kysymys, yksi keskustelu.
Samalla näkökulma myös niin sanottuihin piilotyöpaikkoihin muuttuu. Kaikki työelämän tarpeet eivät synny ensin työpaikkailmoituksina. Organisaatioissa käynnistyy hankkeita, tiimit kasvavat, ihmiset vaihtavat tehtäviä ja uudenlaisen osaamisen tarve kehittyy vähitellen. LinkedIn voi auttaa näkemään näitä liikkeitä hieman aikaisemmin.
Verkosto ei siis ole vain lista ihmisiä. Se on myös tiedon, näkökulmien ja mahdollisuuksien verkosto.
Neljä kysymystä uraohjaukseen
Kun tarkastelen LinkedIn-profiilia valmennettavan kanssa, palaan usein neljään kysymykseen:
Kuka olet ammatillisesti?
Mitä osaat erityisen hyvin?
Mitä arvoa osaamisestasi voi olla muille?
Mihin suuntaan olet menossa?
Jos profiili ei vastaa näihin kysymyksiin, sitä kannattaa kirkastaa. Mutta vielä kiinnostavampaa on tämä: Jos ihminen itse ei osaa vastata niihin, kyse ei ole ensisijaisesti LinkedIn-ongelmasta. Kyse on uraohjauksellisesta kysymyksestä. Silloin uraohjaajan tai -valmentajan tehtävä ei ole vain ehdottaa parempia sanoja profiiliin. Tehtävämme on auttaa ihmistä tunnistamaan, mitä sanojen taakse todella kuuluu.
LinkedIn on väline, ei päämäärä
LinkedInissä voidaan puhua avainsanoista, Headlinesta, About-osiosta, näkyvyydestä ja verkostoista. Ne kaikki voivat olla hyödyllisiä. Mutta ne ovat välineitä. Uraohjauksen kannalta merkittävämpi prosessi tapahtuu niitä ennen. Ihminen tunnistaa osaamistaan, jäsentää kokemuksiaan, tutkii vaihtoehtoja, käy keskusteluja ja tekee vähitellen valintoja omasta suunnastaan.
Siksi LinkedInin kiinnostavin hyöty uraohjauksessa ei mielestäni lopulta ole näkyvyys. Se on kirkkaus. Kun ihminen näkee oman osaamisensa ja mahdollisen suuntansa selkeämmin, hänen on helpompi myös kertoa siitä muille ja ottaa seuraavia askelia.
LinkedIn ei rakenna uraa. Ihminen rakentaa. Parhaimmillaan hyvä uraohjaus auttaa häntä ottamaan siihen ohjat omiin käsiinsä.
Lähteet
Bilon-Piórko, A. D. & Thomsen, R. (2022). A critical review of contemporary concepts of agency in the field of career guidance: life-design counselling and a systems theory framework. British Journal of Guidance & Counselling, 50(4), 533–546.
Rudolph, C. W., Lavigne, K. N. & Zacher, H. (2017). Career adaptability: A meta-analysis of relationships with measures of adaptivity, adapting responses, and adaptation results. Journal of Vocational Behavior, 98, 17–34.
Savickas, M. L. & Porfeli, E. J. (2012). Career Adapt-Abilities Scale: Construction, reliability, and measurement equivalence across 13 countries. Journal of Vocational Behavior, 80(3), 661–673.
Kirjoittaja
Timo Lampikoski on kokenut LinkedIn- ja uravalmentaja, uraohjaaja ja tietokirjailija. Hän vastaa Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa opiskelijoiden uraohjauksesta ja valmentaa Nostetta urallesi -brändinsä alla työnhakijoita, alanvaihtajia, asiantuntijoita ja kokeneita osaajia.
Hänen erityisosaamistaan ovat LinkedIn-profiilin kirkastaminen, LinkedInin hyödyntäminen työnhaussa ja piilotyöpaikkojen löytäminen.
Hän on äskettäin julkaissut teoksen ” Linkkari lentoon – nostetta urallesi kohti vaativampia tehtäviä”. Ks. lisätietoa täällä: https://bit.ly/coachtimolampikoski ja https://bit.ly/llkirja01