Anni Laukkanen
Traumainformoitua työotetta ohjausalalla on tutkittu melko vähän, vaikka muilla aloilla työotteen merkittäviä hyötyjä on jo havaittu. Tässä tutkimuksessa on selvitetty, miten opinto- ja uraohjaajat jäsentävän traumaosaamistaan ja miten he huomioivat työssään ohjattavien traumoja. Lisäksi tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita, miten kuvaukset peilautuvat traumainformoituun työotteeseen. Tulosten mukaan ohjaajat kokevat paikoin epävarmuutta traumaosaamisestaan ja sen kuulumisesta työhönsä, vaikka traumainformoidussa työotteessa ja ohjaajien käytänteissä on havaittavissa yhtäläisyyksiä.
Lähtökohtia tutkimukselle
Suomessa lapsista joka neljäs on kohdannut aikuisikään mennessä vakavan trauman ja 16–74-vuotiaista kolme neljästä on joutunut kokemaan henkistä, psyykkistä, fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa ainakin kerran elämässään (Korhonen 2021; Linner Matikka & Hipp 2023b, 8). WHO:n (2024b) mukaan 70 prosenttia maailman ihmisistä kokee jonkin traumaattisen tapahtuman elämänsä aikana. Tilastotiedot ovat vakavia ja osoittavat traumatisoitumiselle altistavia tilanteita ilmenevän paljon. Traumataustaisia henkilöitä on väistämättä jokaisen koulutusasteen oppijoissa sekä erilaisissa ohjausympäristöissä. Näin syntyy tarve myös opetus- ja ohjaushenkilöstön traumaosaamiselle.
Mikä traumainformoitu työote?
Kuulin traumainformoidusta työotteesta ensimmäisen kerran Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivillä Kati Sarvelan luennoimana syksyllä 2023. Tämän jälkeen aloin hakea tietoa traumoista ja traumainformoidun työotteen tutkimuksesta ohjausalalla ja kiinnostukseni aiheeseen syveni. Aihetta oli aiemmin tutkittu Suomessa vähän, joten päätin tarttua haasteeseen.
Traumainformoitu työote tarkoittaa lähestymistapaa, jossa monialaisesti ymmärretään traumakokemusten vaikutukset elämänkulkuun ja toimintakykyyn. Lisäksi työotteen mukaan jokaisen tehtävä on osaltaan tukea toipumista ja ehkäistä uusien traumojen syntymistä. Traumaosaamisella tarkoitetaan trauman syntymisen ja vaikutusten ymmärtämistä sekä traumatietoista toimintaa. (Waite & Ryan 2020; Levenson 2017.) Traumainformoidusti työskenneltäessä lähtökohtana eivät ole diagnoosit vaan näkökulman laajentaminen käyttäytymisen hallinnasta käyttäytymisen ymmärtämiseen. Traumainformoitu työote pohjautuu holistiseen ihmiskuvaan, sekä kaiken ytimessä vaikuttavaan turvan tunteeseen niin ohjattavan kuin ohjaajankin näkökulmasta. (Sarvela 2023b, 32–35.)
Tutkimuksen toteutus
Tutkimukseni tavoitteena oli selvittää, miten opinto- ja uraohjaajat jäsentävät traumaosaamistaan ja sen merkityksiä ohjauksessa. Lisäksi tutkimuksessa tarkastelin, miten ohjaajien jäsennykset peilautuvat traumainformoituun työotteeseen ja sen käytänteisiin. Toteutin tutkimuksen laadullisena tutkimuksena, johon keräsin aineiston opinto- ja uraohjaajilta kirjoitelmien muodossa alkuvuodesta 2024. Kirjoitelmissa ohjaajat kuvasivat näkemyksiään traumaosaamisestaan ja traumojen huomioinnista osana ohjaustyötään.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostui traumainformoidun työotteen määrittelystä ja ohjausalan aiemmasta traumatutkimuksesta. Merkittävä havainto heti tutkimuksen lähtökohdissa oli, että kertoessaan urastaan, tavoitteistaan ja toiveistaan ohjattava huomaamattaan paljastaa itsestään syvemminkin ihmisenä. Vaikka ohjauksessa puhuttaisiin vain urasta tai koulutuksesta, niin muut elämäntapahtumat ja traumat voivat nousta merkittävällä tavalla esiin, sillä urakulun nähdään heijastelevan elämän muitakin osa-alueita. (Savickas 2005, 56–60.) Tämän vuoksi traumaosaaminen näyttäytyy tärkeänä myös opinto- ja uraohjaajien ammatissa, vaikkakaan työ ei ole varsinaisesti terapia- tai hoitotyötä.
Traumaosaaminen melko tuntematonta ohjaajien keskuudessa
Tutkimuksen tulosten mukaan opinto- ja uraohjaajien traumaosaaminen on paikoin puutteellista, ja osaamiseen suhtaudutaan paikoittain varautuneesti, sillä traumojen kohtaamisen ei lähtökohtaisesti koeta kuuluvan ohjaajan työhön. Toisaalta ohjaajat kertoivat traumojen näkyvän vaihtelevasti ohjaustilanteissa. Näissä tilanteissa he kuvasivat kohtaavansa ohjattavan sensitiivisesti, empaattisesti ja parhaansa mukaan auttaen oli traumaosaamista tai ei. Moniammatillisuuden hyödyntäminen korostui merkittävänä osana ohjaajien jäsennyksissä. Osa ohjaajista koki traumojen huomioimisen olevan luonnollinen osa työtään ja tällöin oli kiinnostunut lisäkouluttautumisesta.
Opinto- ja uraohjaajien jäsennyksissä löytyi yhtymäkohtia traumainformoidun työotteen kanssa, sillä molemmissa korostuu muun muassa ohjattavalähtöisyys sekä turvallisen ilmapiirin ja yhteisen maaperän luominen. Trauman vaikutusten ymmärtämistä ja toimivia käytänteitä esiintyi ohjaajien kertomuksissa vaihtelevasti, mikä oli odotettavaakin traumainformoidun työotteen ollessa kohtalaisen uusi asia kasvatusalalla. Lisäksi traumaosaaminen ja traumainformoidun työotteen hyödyntäminen nähtiin paikoin erikoisosaamisena, mistä koettiin epävarmuutta. Traumainformoidun työotteen mukaan kasvatusalan henkilöstölle antoisinta traumaosaamisen näkökulmasta ovat ajattelun ja ymmärryksen laajentumisen myötä tulevat arkiset hyödyt niin ammattilaiselle itselleen kuin asiakaskunnalleen.
Lopuksi
Tutkimusprosessi oli hyvin antoisa. Sain sivutuotteena traumainformoidun työotteen teorioista useita työkaluja ohjausammattilaisuuteeni. Traumainformoitu työote tunnistaa ammattilaiselle kertyvää tunnekuormaa ja antaa keinoja myös työhyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Tutkimuksessa oli nähtävillä, että traumoihin liittyvän tiedon ja ymmärtämisen laajentuminen luo ohjaajalle osaamista ja joustavuutta. On tärkeää tiedostaa, että ohjattavan toiminnan ja käytöksen takana on yleensä jokin syy, oli se sitten traumaperäistä tai jotain muuta. Jokaisella ohjattavalla on oikeus tulla kohdatuksi arvokkaana, saada apua ja tukea turvan tuntemiseen taustastaan ja haasteistaan riippumatta. Kuten Rechtschaffen (2017, 69) on kuvannut, ohjaajana voi välillä olla vaikea hyväksyä ja ymmärtää ohjattavien käytöstä, mutta heidät voi aina hyväksyä ihmisinä.
Traumoista puhuttaessa koulu- ja ohjausympäristöissä, on huomioitavaa, että myös niissä voi tapahtua traumatisoitumista, mikäli esimerkiksi rasismiin ei puututa. Traumat eivät valitettavasti ole vain menneisyyden tapahtumia, vaan vaatii tietoisuutta ja tahtotilaa, toimia niin, että toimintaympäristöt ovat turvallisia kaikille. Tämän tutkimuksen mukaan opinto- ja uraohjaajat voisivat hyötyä lisäkouluttautumisesta traumainformoidun työotteen parissa. Samalla tuettaisiin sitä, ettei traumaosaamista nähtäisi vain ammattirajoja ylittävänä osaamisena vaan arkisena työkaluna helpottamaan ohjaustyötä ja tukemaan niin ohjaajan kuin ohjattavankin hyvinvointia ohjausprosessissa.
Linkki tutkimukseen: http://urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20250344
Lähteet:
Korhonen, L. 2021. Traumaattiset kokemukset ja traumaperäiset häiriöt. Pulassa lapsen kanssa. Duodecim, Terveyskirjasto.
Linner Matikka, J. & Hipp, T. 2023b. Traumainformoitu työote. Keuruu: PS-Kustannus.
Levenson, J. 2017. Trauma-Informed Social Work Practice. Social Work 62 (2), 105–113.
World Health Organization (WHO). 2024b. Post-traumatic stress disorder. Verkkosivu. https://www.who.int/news-room/fact-sheets/detail/post-traumatic-stress-disorder [luettu 5.12.2024].
Waite, R. & Ryan, A. R. 2020. Adverse Childhood Experiences: What Students and Health Professionals Need to Know. New York: Routledge.
Sarvela, K. 2023b. Traumainformoitu lähestymistapa – Siirtymä oikeudenmukaisempaan toipumisen kulttuuriin. Teoksessa J. Linner Matikka & T. Hipp (toim.) Traumainformoitu työote. Keuruu: PS-Kustannus, 28–47.
Savickas, M. L. 2005. The theory and practice of career construction. Teoksessa S. D. Brown & R. W. Lent (toim.) Career developement and counceling. Putting theory and research to work, 43–70.
Rechtschaffen, D. 2017. Keskittymiskykyä luokkaan. Tietoisuustaitoharjoitusten opaskirja. Jyväskylä: PS-kustannus.
Kirjoittaja:
Anni Laukkanen,
Opinto- ja uraohjaajaksi valmistunut kasvatustieteen maisteri Itä-Suomen yliopistosta.
Kuvat: Bixabay.com