Nimi: Heidi Hännikäinen 
Paikkakunta: Helsinki
Työtehtävä ja -paikka: Uravalmentaja, Suomen Lakimiesliitto ry. Tehtäväni on antaa henkilökohtaista uravalmennusta ja suunnitella koulutustoimintaamme. Vastuulleni kuuluu myös urapalveluiden ja koulutustoiminnan kehittäminen osana henkilökohtaisen kehittämisen tiimiämme. Asiakkaitani ovat liiton jäsenet. He ovat joko oikeustieteellisen tutkinnon suorittaneita tai tällä hetkellä suorittamassa tutkintoa.
Miten päädyit uravalmentajaksi?
Oma tieni uravalmentajaksi on ollut mutkikas ja monivaiheinen, täynnä sattumia, mutta näin jälkeen päin katsottuna polulta voi hyvinkin löytää punaisen langan. Suuri osa päätöksistä on lopulta ollut tietoisia, vaikka en alun perin oikein tiennyt mitä haluan. Olin kiinnostunut useista asioista ja siksi monessa mukana, mikä on avannut myöhemmin lukuisia mahdollisuuksia.
Psykologia, ihmisten kanssa toimiminen ja ihmisen käyttäytyminen on aina kiinnostanut minua. Petyin kuitenkin lukion psykologiaan, koska se ei mielestäni ollut ollenkaan sitä, mitä olin odottanut koko yläasteen. Halusin olla avuksi ja hyödyksi, mutta hoitoalalle en halunnut. En enää tiennytkään mitä halusin lukion jälkeen. Psykologian, ja varsinkin positiivisen psykologian, löysin uudelleen vasta työelämässä ja opiskelinkin sitä myöhemmin aineopintojen verran.
Välivuoden aikana innostuin talouskoulussa työtilojen toiminnallisesta suunnittelusta, mikä tuntui siinä vaiheessa konkreettiselta. Suurkeittiösuunnittelija olikin ensimmäinen oikea urahaaveeni – suunnitella niin toimivia kokonaisuuksia, että työ on turvallista, helppoa ja mukavaa. Ensimmäinen kosketukseni työtieteeseen oli siis käytännössä lähes pelkästään fyysisiin työympäristöihin ja niiden turvallisuuteen liittyvää.
Psykologisia näkökulmia sivuttiin hyvin kevyesti, mikä oli selkeästi enemmän oma näkökulmani. En vielä siinä vaiheessa löytänyt valmentamista vaan sattuman puuttuessa peliin hakeuduin ainejärjestökokemuksen innoittamana opintojen loppuvaiheessa ammattiliittoon töihin kehittämään opiskelijatoimintaa. Lama oli vienyt työpaikat suurkeittiösuunnittelijoilta.
Työelämään siirtymisen helpottaminen ja erilaisista uramahdollisuuksista kertominen nousivat opiskelijatoiminnan kehittämisen tärkeimmiksi teemoiksi. Tiesin löytäneeni oman juttuni, en vain tiennyt missä tällaiseen työhön voisi hankkia lisäosaamista markkinoinnin ja aikuiskasvatustieteen sivuaineopintojen tueksi.
Ensimmäiset vuodet menivätkin lähinnä työn opettaessa minua kehittäessäni toimintaa ja palveluita. Kehitin lopulta urapalvelut Agronomiliitolle tyhjästä koko jäsenistön tarpeisiin. Toiminnan, palveluiden ja oman osaamisen kehittäminen onkin seurannut minua läpi koko työuran ajan. Sitä ovat tukeneet monet opinnot, joissa olen päässyt yhä syvemmälle uravalmennuksen mielenkiintoiseen maailmaan.
Vahva haluni tehdä merkityksellistä työtä ja auttaa muita on vaikuttanut siihen, että minusta on tullut uravalmentaja. Koska oma polkuni on ollut monivaiheinen, haluan auttaa myös muita löytämään ja näkemään omansa selkeämmin. Löydettyäni suuntani olen tehnyt tietoisia ratkaisuja kohti uravalmentajan uraa. Niistä viimeisimpiä ovat olleet työelämän kehittäjän tutkinto ja uraohjauksen erikoistumiskoulutuksen opinnot sekä työpaikan vaihtaminen syksyllä 2019 tehtävään, jossa saan nyt keskittyä aikaisempaa enemmän uravalmennukseen ja osaamisen kehittämisen teemoihin.
Kerro jostain onnistumisesta.
Viimeisen vuoden aikana olen onnistunut kehittämään koulutustarjontaamme toimiviksi virtuaalitoteutuksiksi. Saimme nelinkertaistettua viime syksynä koulutuksiin ilmoittautuneiden määrän suhteessa edelliseen syksyyn. Suurena apuna on ollut koko tiimin ja organisaation tuki sekä oma kiinnostus digitaaliseen pedagogiikkaan ja vuorovaikutukseen.
Mikä on mieleenpainuvin muistosi työelämästä?
Mieleenpainuvimmat muistot liittyvät asiakkaisiin ja heidän tarinoihinsa. Useimmat muistot liittyvät asiakkaiden kokemuksiin siitä, miten he ovat saaneet meiltä apua tilanteeseensa. Viime syksyltä mieleenpainuvin tilanne liittyi asiakkaan jättämään kiireelliseen soittopyyntöön. Soitin takaisin, ja pohdin jo mielessäni, että päivästä tulee kiireinen, jos puhelusta tulee pitkä. No, asia ei ollutkaan niin kiireinen. Jäsen halusi vain henkilökohtaisesti kiittää minua laadukkaasta koulutustarjonnastamme. Ehkä mieleenpainuvimman tilanteen tästä tekee juuri se, että kuinka iso rooli omalla ennakko-odotuksella voi olla eri tilanteisiin.
Mitkä kokemukset ovat opettaneet sinua eniten työelämässä?
Haasteet ja epäonnistumiset ovat opettaneet eniten. Se, että olemme rohkeasti tarttuneet isoihinkin asioihin, ratkoneet ja kehittäneet niitä yhdessä kollegoiden kanssa. Antamalla muille saa myös itse, kun seuraa sivusta taitavien kollegoiden työskentelyä sekä sparrailee heidän kanssaan asioita. Työelämä on opettanut myös sen, että teorialla ja tutkimustiedolla on aina oma paikkansa. Tietoa kannattaa etsiä sopivasti lisää oman tekemisen pohjaksi. Myös osa asiakkaista kaipaa nykyisin tietoa teoriapohjasta, joihin uravalmennuksessa teetettävät tehtävät tai prosessit liittyvät.
Mikä on parasta työssäsi?
Parasta työssäni on ihmisten kohtaaminen ja yhdessä tekeminen asiakkaiden ja kollegoiden kanssa. Palkitsevaa on, kun huomaan asiakkaan oppivan jotain itsestään, ymmärtävän tavoitettaan ja itseään paremmin, saavan jonkin ongelman ratkaistua ja osaavan kertoa osaamisestaan paremmin. Samalla voin joka päivä haastaa itseni oppimaan jotain uutta. Yksikään asiakasprosessi ei ole nimittäin samanlainen. Työssäni yhdistyy sopivalla tavalla rutiini, mutta myös jatkuvan kehittämisen ja kehittymisen elementit. Työkaverini omassa työyhteisössä sekä kollegat muista liitoista tukevat kaikki sopivalla tavalla onnistumistani työssäni ja saan samalla olla tukemassa heidän työtään.
Mitä taitojasi haluat kehittää seuraavaksi?
On niin paljon kaikkea mielenkiintoista, jossa voisi kehittyä! Työmme liittojen uravalmentajina on luonteeltaan hyvin ennakoivaa ja reaktiivistakin, ja tätä kautta esiin nousevat teemat ovat äärimmäisen mielenkiintoisia. Omat kehittämiskohteet ovat valikoituneet aina pääosin niin, että huomaan tarvitsevani jonkin taidon kehittämistä, jotta pystyn tekemään jotain uutta ja mielenkiintoista työtehtävääni paremmin. Juuri nyt virtuaalinen valmentaminen ja kouluttaminen on ollut ajankohtaista. Jäsenten vaatimustaso näihin palveluihin on lisääntynyt ja olen halunnut kehittää toimintaamme. Seuraavaa kehittymiskohdetta en vielä näe horisontissa, mutta kokemuksesta luotan siihen, että tunnistan sen kyllä.
Mikä on mottosi?
Aina voi valita uudelleen. Mikään päätös ei ole koskaan niin lopullinen, ettei suuntaa voisi vaihtaa. Eteen tulevat asiat on tarkoitettu kohdattaviksi ja ratkottaviksi, ja siihen on onneksi tukea saatavilla.
toimittanut: Tiina Äijänaho