Mervi Kastari, Anne Valkeapää
Suomeen tarvitaan kansainvälistä osaamista, mutta myös osaamista ottaa sitä vastaan. Ulkomailta muuttavat osaajat kohtaavat työmarkkinoilla ja työelämässä monenlaisia haasteita. Maahanmuuttajien ja suomalaistaustaisten paluumuuttajien koulutus- ja kokemustausta pyrkii usein lähes nollautumaan Suomen rajaa ylittäessä. Uraohjaus auttaa yksilöä näkemään vaihtoehtoja hämmennyksen keskellä, välittää kulttuuriin liittyvää hiljaista tietoa ja tukee kielenoppimisen polkua. Työelämän ja yhteiskunnan moninaistuessa taitoa tuoda osaamista tarvitaan yhä enemmän ja se koskee kasvavaa osaa uraohjaajista.
Osaamisen tuonti vaatii taitoja yksilöiltä, yhteisöiltä ja ohjaajilta
Suomeen tulevat kansainväliset osaajat ja paluumuuttajat, jotka ovat tehneet uraa ulkomailla ennen paluuta Suomeen, kohtaavat haasteita suomalaisilla työmarkkinoilla. Ilmiötä on aiemmin kutsuttu osaamisen tuonnin haasteeksi (ks. Kastari & Parkkonen 2019), sillä uraohjauksen näkökulmasta ilmiö on yksilöä laajempi. Kyse on siitä, onko meillä taitoa tuoda osaamista muualta Suomeen.
Paluumuuttajilla on jo kokemusta Suomesta ja kielitaitoa, mutta osa heistä kohtaa ennakkoluuloja ulkomailla hankitun koulutuksensa ja työkokemuksensa vuoksi (Mikkola & Grönholm 2022). Pitkään ulkomailla olleet eivät aina myöskään koe palaavansa Suomeen siinä mielessä, ettei heillä aina ole, mihin palata. Paluumuuttajiin voi kohdistua odotuksia, että he jatkavat siitä, mihin jäivät ennen lähtöään. Muuttajille itselleen asia ei välttämättä näyttäydy näin, vaan muuton tuoma elämänmuutos on iso ja perustavanlaatuinen.
Ensimmäistä kertaa Suomeen muuttava kohtaa vielä moninaisempia haasteita. Ilmeisin on usein kielitaidon hankinta. Osaamisen tuonnin näkökulmasta on kehitettävää siinä, miten voimme paremmin tukea maahan muuttaneiden uraa kussakin kielitaidon kehittymisen vaiheessa. Kielitaito on välttämätön yhteiskuntaan integroitumisessa eikä kansainvälistymisen tarvitse tarkoittaa pelkkää englanninkielisyyttä. Kehittämistarpeena on nähdä kielitaito entistä laajemmin tuottavana ammattitaitona. Työelämässä on tarve luoda tuettuja kieli- ja urapolkuja, joita pitkin pääsee etenemään. Nykyisellään kielitaito nähdään yhä muista työelämän taidoista irrallisena, ja kuitenkin juuri se voi vaikuttaa vahvasti urakehitykseen.
Oli kyse ensimmäistä kertaa Suomeen tulevista tai Suomeen palaavista osaajista, haasteet ja pullonkaulat jäävät nykyisellään yksilön selätettäviksi. Samoin ulkomailla hankittu osaaminen nähdään usein turhan kapeasti yksilön pääomana, mutta todellisuudessa siitä hyötyvät myös työyhteisöt ja yhteiskunta. Kansainvälistyminen on osa työyhteisöjen arkea alasta riippumatta.
Ohjaajien kansainvälisyystietoisuus ja –osaaminen
Nykyisin opiskelijoiden kokema paine ja tehokkuusvaatimukset vievät monelta halun hankkia kansainvälistä vaihto- tai työelämäkokemusta opintojen aikana. Tämä voi kaventaa valmiuksia toimia moninaisissa työyhteisöissä. Kansainväliset kokemukset kartuttavat työelämässä tarvittavia taitoja, kuten ongelmien ratkaisukykyä, sopeutumiskykyä, eritaustaisten ihmisten kohtaamista ja erilaisten vuorovaikutustyylien ymmärtämistä.
Ohjaajilta tarvitaan valmiuksia auttaa ulkomailla hankitun osaamisen näkyväksi tekemisessä. Heidän tehtävänään on myös opastaa ja kannustaa maailmalle töihin, opiskelemaan tai muihin kansainvälisiin kokemuksiin haluavia yksilöitä. Kansainvälistymisen mahdollisuuksia tulisi tarjota myös heille, jotka eivät tavallisesti hakeudu näiden mahdollisuuksien pariin.
Työ- ja oppimisympäristömme ovat nyt jo kansainvälisiä, mutta tätä emme aina tule tiedostaneeksi: kansainvälisyys saattaa näyttää arjesta irralliselta asialta. Kansainvälisyystaidot edistävät paitsi yksilön kasvua ja oppimista myös yhteiskunnallista kehityskulkua kohti moninaisempaa ja yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa.
Lähteenä ja lisätietoa
Euroguidance: www.oph.fi/euroguidance
Kansainvälisen osaamisen hyödyt – suuntaviivoja kansainvälistymiseen: https://www.oph.fi/fi/kansainvalisyys/kansainvalisen-osaamisen-hyodyt-suuntaviivoja-kansainvalistymiseen
Kastari & Parkkonen 2019: Korkeakoulutetut maahanmuuttajat ja osaamisen tuonti ohjaustyön näkökulmasta. HAMK Unlimited 18.11.2019.
Mikkola & Grönholm 2022: Paluumuuttajan potentiaali. [Esitelmä. Osaaminen näkyviin -tapahtuma. Ks. https://www.urasparraajat.fi/post/osaaminen-nakyviin.] Urasparraajat ry. 8.9.2022.
Opetushallitus: Korkeakoulujen SIMHE-palvelut.
Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK: Palvelut maahanmuuttajille – SIMHE.
Kirjoittajat:
Mervi Kastari (lehtori, SIMHE-ohjaaja, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK)
Anne Valkeapää, erityisasiantuntija, Opetushallitus/ Euroguidance