Elinikäisen ohjauksen tiedolla johtaminen – ehdotus kansallisen tason seurantakehikoksi

Työ- ja elinkeinoministeriön kautta on koordinoitu kehittämishankkeita, joiden tavoitteena on ollut työllisyysasteen ja osaamistason nostamisen kestävän kasvun vauhdittamiseksi Suomessa. EU:n elpymis- ja palautumistukijärjestelmästä (RRF) rahoitetussa ELONTILA-tutkimushankkeessa toteutettiin elinikäisen ohjauksen arviointitutkimus (Varjo ym. 2024) sekä laadittiin ehdotus elinikäisen ohjauksen kansallisen tason seurantakehikoksi (Vihtari ym. 2024a). Tässä blogissa esittelemme ehdotustamme elinikäisen ohjauksen seurantakehikoksi ja sen pohjalta kummunneita politiikkasuosituksia.

Taustalla elinikäisen ohjauksen seurantakehikon laadinnassa on ollut tarve saada tukea kansallisen tason tiedolla johtamiseen. Tietolähteiden ja niihin liittyvien toimintojen temaattisen jäsennyksen avulla voidaan saada kuvaa elinikäisen ohjauksen tilasta ja kehityssuunnista. Seurantakehikon ideana on, että valittuja teemoja tarkastellaan toistuvaluonteisesti.

Seurantakehikko sisältää seurannan kohteet, kriteerit sekä hyödynnettävät seurantatiedot tietolähteineen. Tietolähteet ovat eri hallinnonaloilta ja eri toimijoiden tuottamia, esimerkiksi erilaisia barometreja ja avoimia tilastoaineistoja. Valitsimme seurantakohteiksi kuusi teemaa ja loimme niitä vastaavat kriteerit. Kriteerit muodostimme elinikäistä ohjausta koskevan tutkimustiedon, Elinikäisen ohjauksen kansallisen strategian (ELO) sekä kansallisten ja kansainvälisten suosituksien pohjalta. Tilaajan asettamana tavoitteenamme on koko ajan ollut, että seurantakehikon avulla voidaan luoda vuosien varrella yleiskuvaa suomalaisen elinikäisen ohjauksen tilasta ja seurata sen kehityssuuntia.

Sisällytimme kehikkoon seuraavat seurannan kohteet:

  1. Asiakkaiden kokemukset elinikäisestä ohjauksesta sisältäen
    • Asiakkaiden kokemukset ohjauspalveluista
    • Asiakkaiden kokemukset tulevaisuudesta ja elämän merkityksellisyydestä
  2. Elinikäisen ohjauksen palvelujärjestelmä
  3. Elinikäisen ohjauksen yhteiskunnallinen konteksti
  4. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus elinikäisessä ohjauksessa
  5. Ekologisuus elinikäisessä ohjauksessa
  6. Elinikäisen ohjauksen poliittinen seuranta ja vaikutukset

Kartoitimme laajasti ja sektorirajat ylittäen seurantakohteita vastaavia tietolähteitä. Kun valitsimme niitä, tiedon piti olla kansallisesti ja toistuvasti kerättävää, avoimesti saatavilla olevaa sekä relevanttia elinikäisen ohjauksen kokonaisuuden kannalta. Lisäksi rajasimme seurannan kohteiden ja kerättävien tietojen määrää kehikon käytettävyyttä silmällä pitäen.  Kyseessä ei ole siis kooste kaikesta tällä hetkellä kerättävästä tiedosta elinikäisen ohjauksen eri kentiltä, vaan tutkijaryhmämme analyyttinen jäsennys kansallisen tason seurantaan soveltuvista tietolähteistä.

Pöydällä ruudukko, jonka päällä pyörietä nappuloita pelin tapaanElinikäinen ohjaus on moninaisten toiminnan muotojen kokonaisuus, ja siihen sitoutuu erilaisia arvoja, tavoitteita ja lähtökohtia, jotka painottuvat eri tavoin elinikäisen ohjauksen eri sektoreilla ja toimintakentillä. Keskeiset prosessit toteutuvat ohjauksen vuorovaikutustilanteissa, elinikäisen ohjauksen vaihtelevien alueellisten, paikallisten ja organisatoristen toimintakontekstien puitteissa ja niiden rajaamina tai mahdollistamina.

Raportissa esitellään hyviä kansainvälisiä käytäntöjä ja pohditaan mahdollisuuksia huomioida niitä myös suomalaisessa elinikäisen ohjauksen seurannassa, arvioinnissa ja laadun kehittämisessä.

Raportin pohjalta on laadittu myös politiikkasuositus (Vihtari ym. 2024b). Politiikkasuosituksissa luomme katsausta elinikäisen ohjauksen seurannan tulevaisuuteen. Politiikkasuosituksissa nousee esille havaintomme tarpeesta syventävälle analyysille siitä, miten elinikäinen ohjaus ymmärretään eri hallinnon aloilla ja -tasoilla. Tutkimusperustaisen selvityksen pohjalta on mahdollista linjata yhteiset arviointikriteerit elinikäisen ohjauksen holistiseen laadun arviointiin, jossa elinikäisen ohjauksen asiakasprosesseihin liittyvä tieto otetaan huomioon. Samoin jatkossa on syytä selvittää elinikäisen ohjauksen eri hallinnonaloilla vallitsevia ohjausparadigmoja suhteessa muuttuviin toimintaympäristöihin ja tulevaisuusskenaarioihin.

Lähteet:

Varjo, J., Helander, J., Kalalahti, M. & Murto, V. (2024). ELONTILA – elinikäisen ohjauksen kansallinen arviointi 2023–2024. Työ- ja elinkeinoministeriö.  Elontila : Elinikäisen ohjauksen kansallinen arviointi 2023–2024

Vihtari, K., Juutilainen, P., Pitkänen, H., Mäkelä, M., & Raetsaari, K. (2024a). Ehdotus elinikäisen ohjauksen seurantakehikoksi: Suuntaviivoja kansallisen tason seurantaan. Työ- ja elinkeinoministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165870

Vihtari, K., Juutilainen, P., Pitkänen, H., Mäkelä, M., & Raetsaari, K. (2024b). Policy brief: Ehdotus elinikäisen ohjauksen seurantakehikoksi: Suuntaviivoja kansallisen tason seurantaan. Työ- ja elinkeinoministeriö. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165870/Policy_Brief_Elinikainen_ohjaus_Seurantakehikko.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Kirjoittajat:

Vihtari Kalle, yliopettaja, Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu
Juutilainen Päivi-Katriina, erityisasiantuntija, Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu
Mäkelä Marjaana, yliopettaja, Haaga-Helia ammatillinen opettajakorkeakoulu
Pitkänen Hannele, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto
Raetsaari Kirsi, tutkijatohtori, Oulun yliopisto