Auli Sesay
Nykyinen työmarkkinatilanne näkyy vahvasti uraohjauksen ja uravalmennuksen arjessa. Työnhaku pitkittyy, kilpailu työpaikoista kiristyy ja yhä useampi joutuu pohtimaan paitsi seuraavaa työpaikkaansa myös koko uransa suuntaa.
Uraohjaajat ja -valmentajat ry selvitti elokuussa jäsenilleen suunnatulla pikakyselyllä, miten muuttunut työmarkkinatilanne näkyy uraohjausta ja uravalmennusta tekevien ammattilaisten työssä.
Kysely sai alkunsa Helsingin Sanomien yhteydenotosta. Lehti valmisteli artikkelia uravalmennuksen tarpeesta ja kysyi yhdistykseltämme, näkyykö tämänhetkinen työmarkkinatilanne konkreettisesti alan kysynnässä.
Päätimme kysyä asiaa jäseniltämme.
Kysyntä on kasvanut – mutta vielä selvemmin ovat muuttuneet asiakkaiden tarpeet
Kyselyyn vastasi 36 uraohjausta tai uravalmennusta tekevää ammattilaista. Heistä 19 oli päätoimisia, 15 ohjasi tai -valmensi osana muuta työtä ja kaksi sivutoimisia. 78 prosenttia vastaajista arvioi uraohjauksen tai -valmennuksen kysynnän kasvaneen viimeisen kahden vuoden aikana. Kasvua piti selvänä 44 prosenttia ja jonkinasteista kasvua näki 33 prosenttia vastaajista. Tämä tulos nousi esille myös Helsingin Sanomien 26.8.2026 julkaisemassa uravalmennusta käsittelevässä artikkelissa.
Vielä pysäyttävämpi tulos löytyy kuitenkin toisesta kysymyksestämme. Peräti 97 prosenttia vastaajista kertoi nykyisen työmarkkinatilanteen näkyvän asiakkaiden tarpeissa ainakin jonkin verran. Neljä viidestä arvioi sen näkyvän selvästi. Kyseessä on yhdistyksen jäsenille tehty pikakysely, ei edustava tutkimus koko Suomen uraohjauksen kentästä. Tulokset kertovat kuitenkin vahvasti siitä, millaisia ilmiöitä alan ammattilaiset kohtaavat juuri nyt.
Kun työnhaku pitkittyy, usko omaan osaamiseen voi horjua
Kyselyn avoimissa vastauksissa yksi teema nousi esiin yhä uudelleen: Työnhaku on vaikeutunut. Kilpailu työpaikoista on kovaa ja työnhakujaksot pitkittyvät. Tällä hetkellä myös kokeneet ja korkeasti koulutetut työnhakijat joutuvat lähettämän suuren määrän hakemuksia pääsemättä haastatteluun. Pitkittynyt työnhaku vaikuttaa helposti ihmisen käsitykseen itsestään osaajana. Toistuvat kielteiset rekrytointipäätökset voivat vähitellen saada kysymään, kelpaanko enää työmarkkinoille tai onko osaamisellani enää käyttöä.
Tässä kohtaa uraohjauksen merkitys muuttuu. Kyse ei ole enää vain siitä, miten ansioluettelo kirjoitetaan tai millainen työhakemus kannattaa tehdä. Tarvitaan apua oman osaamisen tunnistamiseen ja sanoittamiseen, mutta myös omien vahvuuksien ja mahdollisuuksien uudelleen näkemiseen.
Sama ilmiö nousi esiin Helsingin Sanomien artikkelissa. Uravalmentaja Leena Ståhlberg kertoi, että hänen asiakkaansa hakevat paljon apua juuri oman osaamisen sanoittamiseen. Johtava valmentaja Sami Kohonen puolestaan korosti motivaation merkitystä ja sitä, että työnhakijan pitäisi pystyä konkretisoimaan työnantajalle sekä osaamisensa että motivaatiotekijänsä.
Uraohjauksessa rakennetaan myös vaihtoehtoja
Jäsenkyselymme perusteella yhä harvempi pohtii vain sitä, mistä löytäisi seuraavan työpaikan. Mietinnässä voi olla kokonaan uusi ala, kouluttautuminen, yrittäjyys tai muu tapa käyttää omaa osaamista. Työmarkkinoiden epävarmuus näyttää lisäävän myös tarvetta tarkastella omaa uraa aikaisempaa laajemmin.
Samalla työnhaussa tarvitaan uudenlaisia keinoja. Vastauksissa nousivat esiin oman osaamisen sanoittamisen lisäksi erottautuminen, verkostojen hyödyntäminen, piilotyöpaikkojen etsiminen sekä tekoälyn käyttö työnhaun tukena.
Uraohjauksen kysymys ei silloin ole pelkästään: Miten saan työpaikan? Sen rinnalle tulevat kysymykset:
Mitä minä osaan? Mitä haluan tehdä? Missä osaamistani tarvitaan? Mitä muita vaihtoehtoja minulla voisi olla?
Epävarmuus näkyy myös jaksamisessa
Jäsenkyselyssä nousi vahvasti esiin myös työnhaun ja työelämän epävarmuuteen liittyvä kuormitus. Pitkittynyt työnhaku, jatkuvat kielteiset päätökset ja epävarmuus tulevaisuudesta voivat heikentää motivaatiota ja tulevaisuususkoa. Silloin uraohjauksessa tarvitaan työnhakuneuvojen rinnalle myös asiakkaan toimijuuden vahvistamista.
Helsingin Sanomien artikkelissa näkyy ilmiön toinenkin puoli. Uravalmentaja Ståhlberg kertoi kohdanneensa irtisanottuja asiakkaita, joille työsuhteen päättyminen ei ole ollut pelkästään järkytys, vaan jopa helpotus. Työpaikan vaikea ilmapiiri, huono johtaminen tai pitkään jatkunut kuormitus ovat voineet johtaa tilanteeseen, jossa irtisanominen avaa mahdollisuuden pysähtyä miettimään kokonaan uutta suuntaa.
Kaikki uramuutokset eivät lähde samasta tilanteesta. Yksi etsii epätoivoisesti uutta työtä, toinen pohtii uskallusta lähteä nykyisestä ja kolmas huomaa yllättäen saaneensa mahdollisuuden tehdä jotain aivan muuta.
Erityisiä haasteita uran eri vaiheissa
Jäsentemme vastauksissa näkyivät myös työmarkkinoiden erilaiset vaikutukset eri ihmisryhmiin. Opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden on vaikea saada harjoittelu-, opinnäytetyö-, kesätyö- ja junioritason paikkoja. Työuransa alussa olevat voivat joutua kilpailemaan samoista tehtävistä huomattavasti kokeneempien hakijoiden kanssa.
Haasteita tunnistettiin myös yli 50-vuotiaiden työnhakijoiden, kansainvälisten osaajien ja vieraskielisten sekä korkeasti koulutettujen tilanteissa.
Työmarkkinoiden vaikeudet eivät näyttäydy kaikille samanlaisina – eikä yksi uraohjauksen ratkaisu sovi kaikille.
Uraohjaus ei ole hopealuoti – mutta sillä on paikkansa
Helsingin Sanomien artikkelissa Sami Kohonen muistuttaa osuvasti, ettei uravalmennus ole ”hopealuoti”, jolla vaikea työllisyystilanne ratkaistaan. Tätä on tärkeä korostaa myös uraohjauksen ammattilaisten näkökulmasta. Uraohjaus ei luo työpaikkoja eikä poista työmarkkinoiden rakenteellisia ongelmia. Se voi kuitenkin auttaa ihmistä tunnistamaan oman osaamisensa, näkemään vaihtoehtoja, tekemään perusteltuja ratkaisuja ja löytämään keinoja edetä tilanteessa, jossa suunta ei ole selvä.
Ehkä juuri epävarmassa työmarkkinatilanteessa uraohjauksen merkitys näkyy kaikkein selvimmin. Aina tärkein kysymys ei ole: Mihin työpaikkaan hakisin seuraavaksi? Joskus olennaisempaa on kysyä:
Mitä mahdollisuuksia minulla on, joita en juuri nyt itse näe?
Lähteet
Uraohjaajat ja -valmentajat ry:n jäsenkysely 7.–11.8.2026 (N=36).
Helsingin Sanomat 26.8.2026: Uravalmentaja kertoo uudesta trendistä: Potkut saaneet tulevat paikalle helpottuneina, Elina Sonkajärvi. https://www.hs.fi/suomi/art-2000012201392.html
Kirjoittaja
Auli Sesay, puheenjohtaja
Uraohjaajat ja -valmentajat ry
Kuvat
Pixabay