Teija Pitkäkangas
Opintojen aloittaminen on yksi nuoren elämän suurista käännekohdista. Samalla kun maailma avautuu uusine mahdollisuuksineen, mielessä voi liikkua myös epävarmuus: Mitä haluan tulevaisuudelta? Riitänkö? Osaanko ja opinko? Epävarmuus on inhimillistä, mutta voi tuntua raskaalta yksin kannettuna. Samalla myös me aikuiset pohdimme omaa rooliamme: Olemmeko tukeneet riittävästi? Teenkö liikaa, tai liian vähän? Miten olla tukena ilman, että puutun liikaa?
Tämä artikkeli on kirjoitettu vanhemmille, nuorten läheisille ja ohjaustyötä tekeville ammattilaisille. Siitä voi olla hyötyä myös nuorille itselleen ja kaikille heille, jotka pohtivat omaa hyvinvointiaan ja tulevaisuuttaan.
Urapolku ei ole suora tie, eikä sen tarvitsekaan olla
Moni nuori kokee painetta tehdä heti oikeita valintoja toisen asteen tai korkeakoulun kynnyksellä. Todellisuudessa urapolut rakentuvat harvoin suoraan. Ne muodostuvat usein kokeilujen, mutkien, sattumien ja myös epäonnistumisten kautta. Tämä ei ole poikkeus, vaan pikemminkin sääntö. On hyvä kysyä yhdessä: mitä tämä vaihtoehto voisi tarkoittaa? Ja onko kenties olemassa vielä muitakin reittejä? Myös asian esittäminen myönteisessä ja kehittävässä tulokulmassa, kuten ”Onpa mielenkiintoinen ajatus, otetaanko siitä yhdessä selvää?”- voi viedä nuorta enemmän eteenpäin, kuin epäilevä: ”Oletko nyt ihan varma?”
Aikuisen epävarmuus heijastuu herkästi nuoreen. Sen sijaan, että kyseenalaistamme nuoren ideat suoralta kädeltä, niin olisi parempi, että vieraalta tai epäilyttävältä kuulostavasta asiasta otettaisiin yhdessä selvää. Näin voidaan lisätä molempien ymmärrystä uutta asiaa kohtaan. Ja kun tieto lisääntyy, niin usein myös ennakkoluulot hälvenevät ja päätöksentekokin helpottuu. On tärkeää muistaa itse ja muistuttaa nuortakin siitä, että aina tarvittaessa on myös mahdollista muuttaa suuntaa.
Oman suunnan etsiminen vaatii rohkeutta ja kärsivällisyyttä
Alan vaihtaminen, välivuosi tai jopa tylsältä tuntuva työharjoittelu voivat olla avain oman suunnan löytymiseen. Koska tulevaisuus on täynnä yllätyksiä, nuorta on tärkeää kannustaa eteenpäin, uteliaisuuteen ja kokeiluun, vaikka jokin asia ei heti tuntuisikaan omalta jutulta. Kaikki tekeminen ei aina ole nautinnollista eikä lopputulos aina vastaa odotuksia. Oma suunta kuitenkin löytyy usein kokeilemalla- ei vain sen kautta, mikä tuntuu oikealta, vaan myös tunnistamalla ne asiat, jotka eivät sovi itselle. Selkeä visiokaan ei ole aina tarpeen, sillä joskus poissulkeminen on yhtä arvokasta kuin löytäminen.
Oman suunnan löytäminen vaatii rehellisyyttä omia tunteita ja tarpeita kohtaan. Kyse ei ole vain siitä mitä osaa tai mitä sattuu eteen, vaan siitä mikä tuntuu merkitykselliseltä ja tuo iloa. On tärkeää uskaltaa kokeilla, mutta myös pysähtyä tunnistamaan mitkä asiat eivät palvele omaa hyvinvointia tai tavoitetta. Vääriä valintoja ei tarvitse pelätä, sillä nekin voivat opettaa ja ohjata eteenpäin. Pieni epämukavuuden sieto voi kasvattaa ja avata uusia näkökulmia, kunhan se ei vie kauemmas omasta itsestä. Oman paikan löytäminen vaatii kärsivällisyyttä ja rohkeutta kulkea kohti sitä, mikä tuntuu omalta. Älä jää vain ajelehtimaan virran mukana, sillä jokainen askel, myös harhapolku voi olla osa matkaa kohti merkityksellistä suuntaa.
Hyvinvointi on oppimisen ja kasvun perusta
Opiskelijoiden arki on tänä päivänä monella tapaa kuormittavaa: vaihtelevat oppimisympäristöt, toimeentulon epävarmuus, ihmissuhteet ja ajanhallinta muodostavat monikerroksisen kokonaisuuden. Valtakunnallinen Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus (KOTT 2024) osoittaa, että jopa yli kolmannes opiskelijoista kokee kuormitusta ja opiskelu-uupumusta. Myös todetut neuropsykiatriset häiriöt ovat yli kaksinkertaistuneet ja opiskelukykyä tukevien kuntoutuspalvelujen tarve on lisääntynyt erityisesti naisilla. Myös yksinäisyyden ja riittämättömyyden kokemukset ovat yleistyneet.
Hyvinvointi ei ole erillinen asia, vaan se on sujuvan opiskelun edellytys ja olennainen osa oppimista, kasvua ja arjessa jaksamista. Hyvinvointi on kokonaisuus jota tarkastellaan niin fyysisestä, psyykkisestä kuin myös sosiaalisesta näkökulmasta. Lisäksi hyvinvointi on merkityksellisyyden kokemusta, itsetuntemusta ja kykyä tehdä valintoja, jotka vievät kohti omia tavoitteita.
Lisäksi itsetuntemus on aivan erityisen tärkeää, sillä se auttaa tunnistamaan mitä juuri minä tarvitsen voidakseni hyvin. Itsetuntemus ei ole vain taustatekijä, vaan se on aktiivinen osa omaa kasvua ja kehitystä.
Vanhempi tai läheinen – näin voit tukea nuoren kasvua ja suuntaa
Nuoren siirtymä uuteen elämänvaiheeseen on usein myös läheisille iso muutos. Lapsi kasvaa aikuiseksi eikä tarvitse enää jatkuvaa ohjausta, mutta tarvitsee edelleen hyväksyntää, tukea ja rinnalla kulkemista. Tässä muutama konkreettinen tapa tukea nuorta:
- Ole läsnä, älä ohjaa liikaa. Nuori kaipaa kuuntelijaa, ei valmiita ratkaisuja.
- Vahvista nuoren itsetuntoa. Rohkaise luottamaan omiin valintoihin ja muistuta, että virheet ovat osa oppimista.
- Huomaa kuormitus. Jos nuori vetäytyy tai vaikuttaa uupuneelta, ota asia puheeksi rohkeasti, mutta lempeästi. Tukea saa ja pitää tarjota, mutta ei tuputtaen tai painostaen.
- Muista aito halu auttaa. Älä luule tietäväsi, sen sijaan kysy ja kuuntele.
- Älä pelkää torjutuksi tulemista. Vaikka neuvoasi ei juuri tällä kertaa saisikaan vastakaikua, niin sen hyvä tarkoitus jää kyllä sydämeen.
- Jos huomaat nuoresi miettivän tulevaisuutta, opiskelupaikkaa tai yleensäkin elämää ja sen suuntaa, niin joskus ulkopuolinen kuuntelija voi olla hyvä apu. Kannusta nuorta avun hakemiseen.
- Aikuisen olisi erittäin tärkeää näyttää mallia nuorelle siitä, että apua on ja sitä on lupa hakea matalalla kynnyksellä. Opiskelijaterveydenhuolto, kuraattorit ja psykologit voivat olla tärkeä tuki oikealla hetkellä. On myös tärkeää, että nuoren ympärillä arjessa on välittäviä aikuisia.
- Läheiset voivat tukea yksinkertaisilla asioilla kuten kysymällä, miten nuori voi, kuuntelemalla rauhassa ja kannustamalla tarvittaessa ammattiavun pariin. Yksikin keskustelu turvallisen ja kuuntelevan aikuisen kanssa voi olla ratkaiseva hetki nuoren suunnan löytymisessä, tai hyvinvoinnin vahvistamisessa!
Tulevaisuususko tarvitsee tilaa ja tukea
Aikuisen vastuulla on kiireenkin keskellä antaa nuorelle tunne siitä, että hänet on kuultu ja että hän on tärkeä. Vaikka juuri nyt ei olisi aikaa pysähtyä kunnolla, voi sanoa esimerkiksi: ”Juuri nyt on vähän kiire, mutta tämä mitä sanoit, on tärkeää. Voitaisiinko palata tähän illalla ja jutella rauhassa?” Näin nuorelle välittyy viesti, että hänen asiansa ei jää huomiotta, vaan siihen halutaan palata. Aina ei voi, eikä tarvitse olla täysin saavutettavissa, mutta joskus täytyy pystyä olemaan. On aikuisen vastuu luoda turvallinen tunne siitä, että nuoren ääni kuuluu ja että hänellä on merkitystä.
Myös tulevaisuususko tarvitsee tilaa ja tukea. Viime vuosien epävarmuudet ja kriisit ovat horjuttaneet monen nuoren uskoa tulevaan. Juuri nyt tarvitsemme ympärillemme toivoa ja myönteisiä ajatuksia enemmän kuin aikoihin. Nuorisobarometrin 2024 mukaan nuorten tyytyväisyys elämään ja luottamus tulevaisuuteen ovat laskeneet merkittävästi. Samaan aikaan kuitenkin nuorten halu vaikuttaa ja vaikuttamisen tarpeet ovat vahvistuneet ja ystävyyssuhteiden merkitys on kasvanut entisestään.
Tulevaisuususko rakentuu merkityksellisistä kokemuksista, luottamuksesta ja siitä, että omat unelmat voi kokea mahdollisiksi. Meidän aikuisten tehtävä onkin ennen kaikkea pysähtyä, kuunnella ja osoittaa, että nuoren ajatuksilla on merkitystä. Jokaisella nuorella tulisi olla oikeus rakentaa oman näköisensä elämä, omassa tahdissaan ja omilla ehdoillaan.
Koulutus- ja uraohjaus on enemmän kuin valintojen tekemistä
Hyvä ohjaus ei ole pelkkää vaihtoehtojen kartoittamista. Se on identiteetin tukemista, tunnetyötä ja itsetuntemuksen vahvistamista. Kun ohjaus yhdistää tarpeellisen ja ajantasaisen tiedon, ymmärryksen ja aitoa kohtaamista, niin se voi toimia kompassina epävarmuuden keskellä. Ohjaajan tehtävä ei ole tarjota valmiita polkuja, vaan auttaa ohjattavaa hahmottamaan omia arvojaan, toiveitaan ja vahvuuksiaan. Itsetuntemuksen ja varmuuden kasvaessa niin nuori kuin vanhempikin pystyy tekemään päätöksiä, jotka tuntuvat itselle oikeilta- jopa silloinkin, kun ne poikkeavat muiden odotuksista.
Lopuksi tärkeitä kysymyksiä
Onnistumiset, isot ja pienet, ansaitsevat tulla nähdyiksi. Arjen kiireessä pienet ilon aiheet saattavat kuitenkin jäädä varjoon, vaikka juuri niistä kasvaa tulevaisuuden suunta, toivo, merkityksellisyys ja motivaatio. Muistetaan, että meillä kaikilla on tähän liittyen keinoja käytettävissä omassa arjessamme. Voimme jakaa toisillemme tärkeitä lauseita ja esittää kysymyksiä, kuten:
- ”Hyvin tehty.”
- ”Kiitos avusta.”
- ”Ihana nähdä sinua.”
- ”Miten voit?”
- ”Oletko yksin tämän kanssa?”
- ”Voinko auttaa?”
Nämä sanat eivät vaadi erikoistaitoja. Kuka vain voi ottaa ne käyttöön! Ehkä yksinkertaisimmillaan tärkeä kysymys, jonka voimme nuorelle esittää, on: ”Mitä kuuluu?”. Ja tärkeintä mitä voimme sen jälkeen tehdä, on pysähtyä ja todella kuunnella nuoren vastaus.
Kirjoittaja:
Teija Pitkäkangas, KM, päätoiminen korkeakoulukuraattori ja sivutoiminen opiskelun, oppimisen ja kasvun valmentaja yrityksessä Menestyksen majakka. Olen saanut kulkea monien nuorten, aikuisten ja perheiden rinnalla kohti selkeämpiä valintoja, (työ)elämää ja parempaa arkea. Valmennuksissani etsitään suuntaa, vahvistetaan mielen hyvinvointia ja rakennetaan omaa polkua oppimisen, koulutuksen ja uran äärellä- juuri siitä kohdasta, missä asiakas on nyt.
Majakan valmennuksissa saa luvan etsiä, kysyä, löytää ja rakentaa. Yhdessä kirkastamme suunnan. Sytytä innostus. Löydä suunta. Luota itseesi.
Lähteet:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), KOTT 2024, Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus
Happonen, K. & Kiilakoski, T. (toim.) Nuoruuden kolme vuosikymmentä. Nuorisobarometri 2024. Nuorisotutkimusseura & Valtion nuorisoneuvosto, 2025.