Sanna Kulmala
Toimintaympäristön muutosten tihentyminen korostaa uudistumisen ja innovaatioiden merkitystä työpaikkojen menestystekijänä. Oppiminen ja uudistuminen ovat keinoja päästä sinne, minne halutaan mennä ja menestyä.
Uudistuminen ja uuden oppiminen tapahtuu yhä useammin ihmisten välisissä kohtaamisissa. Dataa ja tietoa on tarjolla yllin kyllin, mutta sen pureskeluun osana ongelmanratkaisua ja uudenluomista tarvitaan hyvää vuorovaikutusta.
Suomen huippuosaaminen ei näy innovaatioaktiivisuudessa tai työn tuottavuudessa
Suomi on osaamisen kärkimaita, mutta tämä ei näy tuottavuuden tai kilpailukyvyn kehityksessä. Tutkimuksen mukaan kuitenkin vain joka neljäs suomalaisyritys toi vuosina 2020–2022 markkinoille uuden innovaation.
Yritysten innovaatioaktiivisuuden kiihdyttäjiä ovat erityisesti (MEADOW 2022):
- Digitaalinen kehittyneisyys mahdollistaa uusien teknologioiden hyödyntämisen, tiedon analysoinnin ja prosessien automatisoinnin, mikä luo pohjan innovaatioille.
- Henkilöstön osallistaminen on yhteydessä suurempaan innovaatioaktiivisuuteen. Kun työntekijät ovat aktiivisesti mukana kehittämässä uusia ideoita ja ratkaisuja, se lisää innovaatioiden syntymistä.
- Monipuolinen verkostoituminen ja yhteistyö lisäävät innovatiivisuuden todennäköisyyttä. Verkostot mahdollistavat tiedon ja osaamisen jakamisen, uusien kumppanuuksien luomisen ja pääsyn uusiin markkinoihin.
Kulttuuri ja johtajuus muutoksen mahdollistajina
Uudistumista tukeva kulttuuri ei synny sattumalta. Se syntyy arjen käytännöistä, yhteisestä suunnasta ja siitä, miten vuorovaikutusta johdetaan. Miten työpaikalla tehdään päätöksiä, palkitaan, organisoidaan työtä ja ennen kaikkea: miten siellä arvostetaan, kohdataan ja keskustellaan.
Vuorovaikutus astuu myös vahvasti johtamisen keskiöön. Johtajuusbarometrin mukaan 68 % suomalaisista ajattelee, että tulevaisuuden johtajan tärkein tehtävä on tukea työntekijöiden välistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Alle 30-vuotiaista tätä mieltä on peräti 76 %. Tulevaisuuden johtajuus ei siis ole yksilösuoritus, vaan joukkuelaji, joka rakentuu yhteisessä vuorovaikutuksessa.
Miten voimme tukea uudistumista?
Ymmärrys toimintaympäristön muutoksista ja uusista osaamistarpeista auttaa navigoimaan ja menestymään murroksessa. Työyhteisöissä on hyvä luoda tilaa yhteiselle vuoropuhelulle, kannustaa kokeilemaan uutta, jakamaan oppeja ja rakentamaan verkostoja.
TYÖ2030-ohjelma tarjoaa työyhteisöjen avuksi Tulevaisuusvuoropuhelu-osallistamismenetelmän, joka auttaa työyhteisöjä rakentamaan yhteistä ymmärrystä ja muutoskyvykyä.
Uudistuminen ei aina vaadi suuria harppauksia – joskus yksi uusi kysymys tai yhdessä jaettu ajatus voi käynnistää tarpeellisen liikkeen.
Kirjoittaja:
Sanna Kulmala toimii hallitusohjelmaan kuuluvan, työpaikkojen ja työelämän uudistumista edistävän TYÖ2030-ohjelman johtajana Työterveyslaitoksella. TYÖ2030 yhdistää työelämätoimijat tarttumaan toimeen työn murroksessa. Ohjelma tarjoaa tutkittua tietoa, kutsuu vuoropuheluun ja tukee työpaikkojen kehittämistä. Sannalla on vuosien kokemus kulttuurin johtamisesta eri toimialoilta ja eri kokoisista yrityksistä.
Kuvituskuva: TYÖ2030-ohjelma