Euroopan komissio aloitti sisäisen uraohjauksen vuonna 2002. Vuosien varrella oli huomattu, että sisäinen siirtyminen virasta toiseen toteutui huonosti ja että jotkut virkamiehet pysyivät samassa virassa jopa 15 vuotta. Komissio perusti uraohjaussektorin henkilöstön pääosastolle, nimitti 1-2 uraohjaajaa jokaiseen pääosastoon ja suunnitteli uraohjaajien peruskoulutuksen.
Uraohjaus on vapaaehtoista ja sen tueksi luotiin yleinen mobiliteettikurssi, jossa halukkaat saattoivat ryhmissä oppia urasuunnittelusta ja uran johtamisesta. Vähitellen sisäinen mobiliteetti tuli osaksi virkamiesten uraa, mitä vapaiden virkojen sisäiset markkinat tukivat.
Uraohjaus levisi komissiosta myös muihin EU instituutioihin, jotka loivat omat järjestelmänsä, mutta osallistuivat tiiviisti komission tarjoamaan koulutukseen ja verkostoon. Ennen viimeisintä organisaatiomuutosta instituutioiden välisessä verkostossa oli jo 120 jäsentä. Organisaatiouudistuksen yhteydessä komission oma verkosto vakiintui ja käsittää nyt n. 50 uraohjaajaa.
Uraohjaustoimintaa varten luotiin 2008 jaosto, jonka vetäjänä olen ollut siitä lähtien. Tavoitteena oli uraohjauksen lisäksi uraohjaajien ammatillisten kompetenssien ylläpitäminen ja lisääminen erilaisten työpajojen ja koulutus/informaatiotilaisuuksien kautta. Työpajoissa käsitellään mm. asiakassuhdetta, vuorovaikutusta asiakkaiden kanssa, vaikeiden tapausten käsittelyä, luottamuksellisuutta ja uraohjauksen etiikkaa. Viime vuosina on ollut vaikeaa löytää ulkopuolisia uraohjauskouluttajia, joten myös uraohjaajakoulutus tehdään nykyään omin voimin. Tästä koulutuksesta ovat hyötyneet myös muut EU instituutiot ja virastot. Pelkästään viime vuonna koulutimme 40 uutta uraohjaajaa eri organisaatioille.
Koulutuksen lisäksi olemme kiinnittäneet huomiota työkaluihin. Tai itse asiassa niiden puutteeseen. Halusimme siirtyä kohti vuorovaikutukseen pohjautuvaa uraohjausta ja sitä varten oli luotavat metodeja, joiden avulla asiakkaat voisivat avoimesti puhua urastaan ja uraan liittyvistä kysymyksistä. ’The Career Well-being Wheel’ tuo mukaan elämän kaikki osa-alueet, joiden tiedostaminen auttaa urapäätösten teossa.
Vapaaehtoisen uraohjauksen lisäksi uraohjaajilla on roolinsa etsittäessä uraratkaisuja vaikeissa tilanteissa. Näitä tilanteita ovat paluut pitkiltä virkavapailta, pitkiltä sairauslomilta tai työkyvyttömyysjakson jälkeen. Lisäksi erilaiset psyykkiset ja fyysiset tekijät edellyttävät uramuutosta.
Organisaation sisäinen uraohjaus perustuu kolmikantasopimukseen, jossa organisaatio on enemmän tai vähemmän näkyvästi mukana. Tästä on etunsa ja haittansa. Etuna on se, että uraohjaajat voivat asiakkaiden kanssa pohtia organisaation realiteetteja ja sopeuttaa uratoiveita niihin. Toisaalta samat organisaatioon liittyvät kysymykset koskevat myös uraohjaajia, joiden on huolehdittava neutraalista asenteestaan, mikä ei aina ole itsestäänselvyys.
Nykyään uraohjaus on hyväksytty olennaiseksi osaksi HR-hallintoa. Asiakkaat antavat runsaasti myönteistä palautetta ja kiittävät mahdollisuudesta keskustella uraan ja työhön liittyvistä asioista täydellä luottamuksella.
Brysselin terveisin,
Liisi Rossi
Head of Career Support Services