Nuorille aikuisille suunnattu Ohjaamo-palvelu on vastannut ohjaukselliseen kysyntään leviämällä nopealla aikataululla kaikkiin maakuntiin ympäri Suomea. Ohjaamo-toimipaikkoja on yhteensä jo noin 70 ja lisää palvelupisteitä avataan tasaisella tahdilla. Ohjaamojen ydinajatuksena on tarjota monialaisia palveluja matalan kynnyksen periaatteella ja ajatuksella, jonka mukaan nuori on oman elämänsä paras asiantuntija ja tulevaisuutensa rakentaja. Ohjaamo-työn osallistavan luonteen takia, kaikkien asiakastyötä tekevien ohjaamolaisten tulisi hallita uraohjauksen perusteita.
Kehittämishaasteista kohti aitoa monialaisuutta
Ohjaamot ovat nopealla aikataululla ottaneet paikkansa täydentävänä palveluna ja toiminnan tärkeydestä on harvinaisen laaja-alainen yhteisymmärrys. Ohjaamo-toiminnan palveluperiaatteet ovat herättäneet kiinnostusta myös Suomen rajojen ulkopuolella. Asiakaspalaute kohderyhmältä on ollut kouluarvosanoilla erinomaista ja Ohjaamo-toimijoiden kehittämis- ja verkostoitumishalu on pysynyt vahvana.
Hyvistä lähtökohdista huolimatta uudella palvelulla on kehittämishaasteita, joihin olisi hyvä kiinnittää huomiota. Ohjaamojen yhtenä ydinpulmana on, kuinka saada palvelua monistettua ympäri maata siten, että monialaisuus oikeasti toteutuisi niin Helsingissä kuin Lieksassakin. Ohjaamot eivät ainakaan vielä näyttäydy tiukasti strukturoituina palvelupaikkoina, joista saisi samaa palvelua kaikkialla valtakunnassa. Yhtenä syynä ovat tietysti kuntien erilaiset koot, palveluverkkojen kattavuus ja resurssit ylipäätään. Paikallisilla koordinoijilla on hyvinkin erilaisia hallinnollisia taustoja ja Ohjaamo-toiminnan perusperiaatteet näyttäisivät jonkin verran hakevan yhteisiä toimintalinjoja.
Toinen selvästi näkynyt ja palvelutoiminnan dynaamisuutta haitannut tekijä on ollut henkilöstöjen nopea ja runsas vaihtuminen eri Ohjaamoissa. Yksittäisten Ohjaamojen käynnistäminen on vaatinut useasti projektirahoitusta, jonka puitteissa asiantuntijoita on rekrytoitu. Projektirahoituksen loppuessa ja toiminnan vakinaistuessa on tapahtunut aika dramaattisiakin vaihdoksia henkilöstössä, niin määrien kuin asiantuntijoiden yksittäisten osaamisalojen suhteen. Kun Ohjaamojen ydintoimintaa on kaikki, pitäisi myös henkilöstöltä odottaa riittävän laaja-alaista taustaosaamista ja valmiuksia ennakkoluulottomaan ja moniammatilliseen yhteistyöhön.
Ohjaamoiden uraohjausmallinnukselle tarvetta
Nopeassa muutossyklissä oleva työelämä ja esimerkiksi ammatillisen koulutuksen uuden lainsäädännön muuttamat koulutuspolut edellyttävät laaja-alaista uraohjausosaamista. Ohjaamo-toiminnan vakauttaminen ja tasalaatuisuuden varmistaminen vaativat myös yhteisiä ja koko valtakuntaan ulottuvia malleja. HAMKin ja JAMKin Ammatillisten opettajakorkeakoulujen yhteisprojekti URAA! – Uraohjausosaamisen kehittäminen Ohjaamoissa (ESR) on ollut vahvistamassa Ohjaamoissa toimivien asiantuntijoiden uraohjausosaamista toimintakautenaan 2018–2020.
URAA! -koulutus on koostunut yksittäisen Ohjaamon tarpeista lähtevästä, 3–6 koulutuskerran kokonaisuudesta. Koulutuspäivät ovat olleet kolmen tunnin paketteja, jotka ovat liittyneet uraohjausteemaan paikallisen Ohjaamon toiveita ja erityispiirteitä korostaen.
Koulutusten myötä on tehty havaintoja, kuinka erilaisia käsityksiä eri Ohjaamoilla ja eri asiantuntijoilla on uraohjauksesta. Karkeana yleistyksenä voisi todeta nuorisotyöntekijän mieltävän uraohjaajaroolinsa olevan rinnalla kulkemista ja kannustamista. TE-työntekijöiden puheissa ovat esiin nousseet organisatoriset tulostavoitteet ja eräänlainen next step -ajattelu. Eräs TE-toimiston URAA!-koulutettava totesikin, ettei hänellä ”ole ennen tullut mieleenkään kysellä asiakkaan kuulumisia.”
Toisaalta uraohjaus mielletään yhä helposti puhtaasti asiaksi, joka johtaa nousujohteiselle työuralle. Käsitettä avatessa moni ohjaamolainen on kuitenkin havainnut tehneensä uraohjausta tietämättään. Ohjaamojen asiakaskunnassa korostuvat tekijät, jotka voivat olla esteinä työelämään jalkautumisessa. Murheet asumisen, toimeentulon, ihmissuhteiden ja terveyden näkökulmasta ovat tekijöitä, jotka selkeästi jarruttavat pitkän tähtäimen urasuunnittelua.
URAA!-projektin yhtenä tärkeimmistä tavoitteista on rakentaa Ohjaamojen uraohjaukselle toimiva ja käyttöön otettava mallinnus. Mallinnustyö perustuu koulutuksissa kerättyihin tietoihin, joita kerätään läpi projektin. Tutkimustyön valmistuttua julkaistaan valtakunnalliset, monialaisen uraohjausosaamisen suositukset Ohjaamoille.
Tähän asti nähdyn perusteella urasuunnittelutaitojen perusteiksi Ohjaamoissa näyttävät kelpaavan teeman perustekijät: itsetuntemuksen, minäpystyvyyden, ammatti-identiteetin, osallisuuden, aktiivisuuden, suunnittelun sekä ennakointi- ja päätöksentekotaitojen vahvistaminen. Kaikki edellä mainitut ovat yleisiä ohjaustyön lainalaisuuksia, jotka toimivat hyvänä kivijalkana kenelle tahansa ohjaustyötä tekevälle myös Ohjaamojen ulkopuolella. URAA!-projektin tulokset ja mallinnus julkaistaan hankkeen loppuseminaarissa Helsingissä 26.5.2020.
Marko Kallionpää
Kirjoittaja toimii lehtorina HAMK Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa ja on toiminut myös erityisopettajana Ohjaamo Helsingissä
Osia kirjoituksen tekstistä on julkaistu aiemmin HAMK Unlimited -julkaisussa keväällä 2019
Uraohjaajat ja valmentajat ry:llä on edustus URAA!-projektin ohjausryhmässä.