VIERASKYNÄSTÄ: Kansainvälisyysohjaus on jokaisen uraohjaajan taito – nostoja Uraohjauspäivän teemaryhmien keskusteluista

Kansainvälisen osaamisen merkitys kaikenlaisissa työtehtävissä kasvaa jatkuvasti. Kansainväliset kokemukset tuottavat sellaista laaja-alaista osaamista, joka ylittää ammatti- ja toimialarajat. Kansainvälinen osaaminen nousi tärkeäksi tulevaisuuden taidoksi, kun Osaamisen ennakointifoorumi selvitti osaamistarvekyselyllä eri alojen ammattilaisten näkemyksiä tulevaisuuden työstä. Samalla kansainvälisyys osaamisena liittyy maailmankansalaiseksi kasvamiseen – tietoihin, taitoihin, arvoihin ja asenteisiin, joiden avulla pystymme toimimaan demokraattisesti, vastuullisesti ja muita kunnioittaen. Kansainvälinen osaaminen on erottamaton osa ihmisenä olemista, kuten Mika Launikari kirjoittaa Laurea Journalin blogissa.

Uraohjauspäivän 2023 ”Kansainvälisyysosaaminen uraohjaajan taitona” -teemaryhmissä keskustelimme siitä, miten uraohjaajat voivat vahvistaa kansainvälisyysosaamista ja sekä tukea ja rohkaista eri ikäisiä ohjattavia kansainvälisyyteen. Ohjausta tarvitaan myös, jotta kansainvälisten kokemusten kautta saatu osaaminen tulee saada näkyviin ja käyttöön.

Kansainvälisyys kuuluu kaikille

Teemaryhmiin osallistui uraohjaajia monenlaisista toimintaympäristöistä eripuolilta Suomea: oppilaitoksista eri koulutusasteilta, työllisyyspalveluista, Ohjaamoista ja yksityiseltä sektorilta. Valtaosa tunnisti kansainvälistymisen ja kansainvälisyysohjauksen olevan läsnä omassa työarjessaan; he kohtaavat kansainvälistymismahdollisuuksista kiinnostuneita ohjattavia tai Suomeen muuttaneita kansainvälisiä osaajia.

Toisaalta keskustelussa esiin nousivat alueiden väliset erot – Suomessa on paikkakuntia, joiden arjessa monikulttuurisuus ei näy ja joissa esimerkiksi nuorten kiinnostus ja innostus kansainvälisyyttä kohtaan on vähäisempää. Myös Opetushallituksen selvityksessä kansainvälistymisen alueellisen tasa-arvon toteutumisesta huomattiin, että erityisesti pienissä maaseutumaisissa kunnissa osallistutaan keskimääräistä vähemmän kansainväliseen toimintaan.

Asuinpaikasta riippumatta moni ajattelee, että kansainvälistyminen ei ole itselle taloudellisesti tai muusta syystä mahdollista. Keskustelijat tähdensivätkin, että erityisesti nuorille on tärkeää näyttää toteen, että kansainvälistyminen on jokaisen oikeus -ja jopa velvollisuus. Mahdollisuuksien tasa-arvo alkaa tiedosta. Ohjaajilla tulee olla tahtoa ja valmiuksia keskustella ja tarjota tietoa eri elämäntilanteissa olevien kansainvälistymisen vaihtoehdoista ja kannustaa eteenpäin. Myös siinä, miten kansainvälisyys ymmärretään, olisi keskustelijoiden mukaan laajentamisen varaa: kansainvälisyys on muutakin kuin englannin puhumista. Samoin moni Osaamisen ennakointifoorumin selvitykseen vastannut totesi, että kansainvälinen osaaminen sisältää monen tasoista muuta osaamista, kuten kohtaamisen taitoja ja sensitiivisyyttä erilaisille tavoille toimia.

Ohjauksella vaikutetaan yhteiskunnan kehitykseen

Kuva: Euroguidancen Polku maailmalle -kortit

Maahan muuttaneita oppilaitoksissa ja työllisyyspalveluissa ohjaavat tunnistivat, että kansainvälistyvässä yhteiskunnassa on vahvistettava monikulttuurisuusosaamista kaikilla aloilla. Kansainvälisten osaajien työllistymisessä yrityksiin on pullonkaulaa, ja yritysten ja työyhteisöjen kansainvälisyysosaaminen olisi tärkeä edellytys yhteiskunnan kehitykselle myös sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta. Mahdollisuus vaikuttaa ohjauksella esimerkiksi maahan muuttaneiden työllisyys- ja urapolkuihin nähtiin tärkeänä syynä henkilökohtaiselle valinnalle tehdä ohjaustyötä.

Ohjauksen puute tai vähäisyys vaikuttaa ratkaisevasti siihen, miten työelämään päästään ja kiinnitytään. Ohjausta tarvitaan jokaisessa vaiheessa polulla kotoutujasta työelämään ja vielä työpaikallakin. Työkulttuurissa tarvitaan asennemuutosta ja kohtaamisen taitoja, johtajilta ja esihenkilöitä uutta osaamista.

Kulttuurisensitiivisyys ja kohtaamisen taidot nousivat keskustelussa esiin myös ohjaajalle tärkeinä kehityskohteina. Vaikka olisi moninaisten ohjattavien kanssa tekemisissä päivittäin, tarve omien oletusten ja tiedostamattomien kulttuurinormatiivisten odotusten reflektoinnille ei poistu.

Ohjaajana kansainvälistyminen ja kansainvälisyysohjauksen työvälineet kiinnostavat

Moni teemaryhmien osallistujista oli kehittänyt omaa ammatillista osaamistaan kansainvälisten kokemusten kautta. Näitä jaettiin pienryhmäkeskusteluissa ja osa sai muiden kokemuksista kipinän pohtia omia mahdollisuuksiaan hankkia uutta osaamista esimerkiksi osallistumalla job shadowing -jaksolle. Euroguidancen verkkosivuilla voi tutustua erilaisisiin mahdollisuuksiin hankkia kansainvälisiä kokemuksia ohjaustyössä.

Ohjaajan ei kuitenkaan tarvitse olla kokenut kansainvälistyjä tai kansainvälisyyden asiantuntija auttaakseen asiakkaita löytämään tietoa ja mahdollisuuksia. Euroguidancen käyttövalmiit työvälineet ja materiaalit eri kohderyhmille tekevät kansainvälisyyteen ohjaamisen helpoksi. Suurin osa työvälineistä on suunniteltu nuorten ohjaukseen, mutta uusi Syty kansainvälisyyteen -opas tarjoaa erityisesti aikuisille ideoita ja vinkkejä, miten kansainvälistyä opiskellen, työuralla tai vapaa-ajalla. Oppaassa on huomioitu erilaiset elämäntilanteet: osa mahdollisuuksista on toteutettavissa kotisohvalta käsin, osa vaatii muuttoa ulkomaille ja moni on siltä väliltä. Opas muistuttaa meille jokaiselle, että kansainvälistä osaamista voi hankkia monin tavoin läpi elämän.

Tutustu Euroguidancen ja EPALE:n Syty kansainvälisyyteen -oppaaseen ja muihin kansainvälisyysohjauksen työkaluihin: oph.fi/euroguidance

Tietopaketti ohjaajien kansainvälisistä mahdollisuuksista

Kirjoittaja:

Emma Aalto, Suomen Euroguidance-keskus, Opetushallitus

Lähteet:

Laaja-alainen osaaminen 2030-luvulla, Opetushallituksen raportit ja selvitykset (2023:1)
Ajatuksia kansainvälisestä osaamisesta – Erillinen taito vai jotain muuta? Mika Launikarin blogi Laurea Journalissa.
Opetushallituksen raportti: Opetushallituksen kansainvälisen toiminnan vaikuttavuus alueellisen tasa-arvon näkökulmasta

Kuvat:

Porapak / Pexels
Euroguidancen Polku maailmalle -kortit