Jussi Onnismaa
Romaanissaan Päivän talo, yön talo puolalaisnobelisti Olga Tokarczuk kertoo oudoista siirtymistä ja rajankäynneistä. Vanha mies jättää elämänsä juuri kahden valtakunnan rajalla, yksi jalka toisessa maassa, toinen toisessa. Rajat ovat sitä ennen liikkuneet sotien ja mullistusten seurauksena. Vuorollaan kummankin maan rajavartijat siirtelevät edesmennyttä vastapuolelle. Muitakin siirtymiä tapahtuu. Rajaseudun kylän historianopettaja kamppailee ihmissudeksi muuttumistaan vastaan. Kylän vanhan naisen iho, jonka pitäisi erottaa hänet muusta maailmasta, muuttuu lähes olemattomaksi. Kirjan kerronta siirtyy aiemmille vuosisadoille. Naispyhimys muuttuu mieheksi ja hänen pyhimyselämäkertaansa kirjoittava munkki muuttuu naiseksi.
Julkisuudessa sankaritarinoita, epävarmuus koetaan yksin
Työelämän siirtymät ja rajankäynnit ovat yhtä yllättäviä. Urapolut mutkittelevat milloin minnekin. Kartta on sumea, kompassineula viuhuu ja odotushorisontti keinahtelee. Tämän päivän hyvät neuvot eivät ehkä huomenna olekaan yhtä hyviä. Odotustila on normaalitila.
Yli kolmasosa työntekijöistä harkitsee työpaikan vaihtoa, ja alle nelikymppisillä osuus on peräti 45 prosenttia. Työpaikan vaihtoa suunnittelevista puolet uskoo siirtyvänsä kokonaan toiselle alalle. Urasiirtymiin liittyy useimmiten pelkoja ja epävarmuutta, vaikka julkisuuteen pääsee enimmäkseen sankarillisia ja hyvin päättyneitä tarinoita. Alanvaihtajan identiteettityö voi olla raskasta ja yksinäistä, kun uutta ja haurasta, vielä kehkeytymässä olevaa identiteettiä pitää kannatella.
Uuden tavoittelu voi antaa elämään myönteisiä merkityksiä, mutta kilpailun kovetessa tavoitteiden saavuttaminen voi olla yhä vaikeampaa. Jääkö vaihtoehdoksi vain itseensä investointi ja muista piittaamattomuus, paksun nahan kasvattaminen? Hyvä vaihtoehto ei liene sekään, että iho on liian ohut kuten Tokarczukin teoksen vanhalla naisella, jolloin äkilliset muutokset aiheuttavat haavoja.
Intentiot, kytkökset ja käänteet
Selvitimme Leena Unkari-Virtasen ja Arto O. Salosen kanssa, kuinka omaan koulutustaustaansa nähden epätyypillisissä tehtävissä työskentelevät ihmiset olivat toteuttaneet arvionsa mukaan onnistuneita työelämäsiirtymiä, uraloikkia. Tarkastelimme viittä koulutusalaa, joilla arveltiin olevan joko suuri liikkumavara mahdollisissa koulutuksen jälkeisissä työtehtävissä, heikko työllisyysaste tai paljon epätyypillisiä työsuhteita ja siksi paljon työelämäsiirtymiä.
56 haastatellun ammatteina olivat liikunnanohjaaja, teatteri-ilmaisun ohjaaja, ympäristösuunnittelija, kulttuurituottaja ja musiikkipedagogi. Pyrimme havainnoimaan varsinkin haastateltavien kuvaamia intentioita, kytköksiä ja käänteitä.
Intentiot ilmenevät yksilön merkityksellisenä suuntautumisena maailmaan ja elämään. Elämä on jatkuvaa intentioiden ja päämäärien luomista, tunnistamista, tavoittelua ja saavuttamista. Minuuteen kuuluu jatkuva muutos, kasvu ja joksikin tuleminen. Kytkökset ovat tapoja, joilla ihminen kytkeytyy osaksi omaan elämänpiiriin kuuluvia ihmisiä ja yhteiskuntaa. Työtä, uraa ja elämän muita osa-alueita voidaan tarkastella elämän kokonaisuudessa, hyvän elämän tekijöinä. Käänne ilmenee tarinan häiriönä tai muutoksena. Paitsi loikka työpolulla, käänne voi olla muutos työtä koskevissa mahdollisuuksien näkemisessä ja valintojen taustalla olevassa ajattelussa tai arvoissa.
Haastateltavien opintojensa tai työuransa aikana saama ohjaus omien intentioiden ja uusien elämäntilanteiden tunnistamiseen tuntui olevan sattumanvaraista. Tulkintamme mukaan korkeakouluopiskelijan ohjauksessa uran ajatellaan yhä rakentuvan osaamisen jatkeena, osaamisesta kehkeytyvänä yksilöllisenä saavutuksena tai sattumanvaraisesti olosuhteiden paineissa.
Riskinä on se, että opiskelijan oma uratarina ei sovi niihin kehyksiin, joilla työuraa on ajateltu ja työelämäsiirtymisiä kehystetty. Toinen riski liittyy loikkausosaamiseksi kutsumiimme työelämäsiirtymissä kannatteleviin valmiuksiin, joihin kukaan haastateltava ei kuvannut saaneensa apua tai tukea.
Samooja, lasinpuhaltaja, köydenpunoja
Kiteytimme intentioiden, kytkösten ja käänteiden perusteella muotoutuneet onnistuneet työelämäsiirtymiset mallitarinoiksi, jotka puolestaan jäsentyivät viideksi ”uraloikkarihahmoksi”. Kiteytykset ja tyypittelyt eivät kuvaa ketään yksilöä sinänsä. Esimerkiksi Samoojan intentio, matkalla oleminen, kytkeytyy ympärillään oleviin olosuhteisiin mukautumalla. Hänellä on valmiudet edetä erilaisissa maisemissa, poluttomissa maastoissa ja vaihtelevissa sääolosuhteissa.
Köydenpunoja kytkeytyy maailmaan oman elämänkulkunsa tähänastisia kokemuksia yhdistellen. Köydenpunoja osaa solmia tarjolla olevista mahdollisuuksista kestäviä punoksia. Lasinpuhaltaja kytkeytyy ympärillään oleviin olosuhteisiin valmiina tekemään nopeita tilanteen edellyttämiä ratkaisuja. Lasinpuhaltajan työuralla vaihtelee kuuman lasimassan puhaltaminen ja lepovaihe.
Heinäsirkkaa ei paikkojen vaihtuminen häiritse, vaan häntä ohjaa sisäinen paikkatieto, jonka perusteella hän osaa tunnistaa mahdollisuutensa etäälläkin olevissa tehtävissä. Hänellä on myös kyky irtaantua. Sipulinkuorijan intentiota kuvailee määrätietoinen eteneminen ja sisäinen mielikuva itseään kiinnostavasta ja itselleen tärkeästä ydinasiasta, jota kohti hän etenee ja jota selvittää.
Urakäsitys ei ole erillinen ja irrallinen elämänalue, vaan se kehittyy merkityssuhteissa, vuorovaikutuksessa ja dialogissa, peilaten omia näkökulmia muiden kanssa. Haastatteluaineistossa tavoitimme uranvaihtajien kuvauksia työelämäsiirtymiin johtaneista tilanteista, valintojensa syistä ja vaiheista, omista intentioistaan sekä myös jännitteistä ja ristiriidoista selviämisestä. Haastatelluilla oli monenlaisia tapoja kohdata näitä muutoksia, hahmottaa työelämäsiirtymiin johtaneita vaiheita ja punoa itselleen ehjä ja oman näköinen työhistoria.
Lähteet:
Unkari-Virtanen, L., Onnismaa, J. & Salonen, A (2022).. Kun työelämästä tuli sipulin kuorintaa – Suomen työnohjaajat % (suomentyonohjaajat.fi) Osviitta 4, 26-31
Unkari-Virtanen, L., Onnismaa, J. & Salonen, A (arvioitavana). Qualities of successful career transitions in Finland.
Kirjoittaja:
Jussi Onnismaa on dosentti ja tietokirjailija, joka on pitkän toiminut työnohjaajana, työnohjaajien kouluttajana ja organisaatiokonsulttina (FINOD).
Organisaation aika, muisti ja etiikka | Basam Books