Systeemiteoreettinen viitekehys on australialaisen Mary McMahonin ja tämän kollegan Wendy Pattonin kehittämä teoriaa ja käytäntöä yhdistävä lähestymistapa ohjaukseen. Mary McMahonin luennot ja workshopit ovat olleet eurooppalaisten ohjausalan konferenssien kestosuosikkeja jo vuosia. Hän on tunnettu pedagogisesta otteestaan, joka kutsuu kuulijansa osallistumaan asiakkaan perspektiiviin, ja tutkimaan samalla ohjaajan orientaatiota ohjaustilanteeseen.
Yhdistyksemme on kutsunut professori Mary McMahonin pitämään työpajaa jäsenistöllemme toukokuun lopulla. Vaikka tämä on ensimmäinen kerta, kun hän on varsinaisesti Suomessa kouluttamassa ohjaustyön asiantuntijoita, systeemiteoreettinen viitekehys on tarjonnut monelle suomalaiselle uraohjaajalle työvälineen ja tavan ymmärtää ja kehittää omaa uraohjaustyötään.
Systeemiteoreettinen viitekehys tunnetaan lyhenteellä STF (The Systems Theory Framework of Career Development). STF on konstruktivistinen ja metateoreettinen viitekehys, joka yhdistelee erilaisia urateorioita systeemiteoreettiseen ajatteluun. Siinä sovelletaan urateorioiden esille nostamia sisällöllisiä tekijöitä sekä näkemystä uran (career development) prosessimaisuudesta.
Lähestymistapa tavoittaa hyvin nyky-ymmärryksen siitä, että uravalinta ja urakehitys eivät ole staattisia prosesseja. STF:n rakennusaineina on myös aiempien teorioiden analyyttinen tarkastelu, ja kriittisesti suhtaudutaan esimerkiksi ihmisen ja tämän uran irrottamiseen kontekstistaan ja yksilöllisten tekijöiden ylikorostamiseen. STF kiinnittää huomiota myös siihen, että monissa aiemmissa urateorioissa on laiminlyöty se merkitys, joka yksilön laajemmalla ympäristöllä on.
Olennaista STF:ssä on systeemisyys. Avaintekijöitä ovat yksilölliset vaikuttimet (esim. sukupuoli, ikä, terveys, etninen tausta, seksuaalinen suuntautuminen, työelämätieto, uskomukset, arvot, kiinnostuksen kohteet, kyvykkyydet jne.); sosiaalisen systeemin vaikuttimet (esim. ystävät ja vertaiset, perhe, media, vertaisryhmät, koulutusorganisaatiot); yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät vaikuttimet (esim. poliittiset tekijät ja poliittinen päätöksenteko, historiallinen aika, sosioekonomiset tekijät, maantieteelliseen sijaintiin liittyvät tekijät, globalisaatio) sekä prosessivaikuttimet: muutos, muutos ajan kuluessa ja sattuma. Näistä vaikuttimista muodostuu viitekehyksen systeemit, jotka ovat toisistaan riippuvaisia ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Vuorovaikutus eri systeemitasojen välillä ja sisällä on luonteeltaan dynaamista ja toisteista.
STF yhdistää teoriaa ja käytäntöä uniikilla tavalla, mikä tekee teoreettisista jäsennyksistä hyvin käytännön työtä puhuttelevia. STF ikään kuin paikantuu empiirisesti joka kerta yksilöllisissä ohjaustilanteissa: omaa uratarinaa kertoessaan asiakas rakentaa yksilöllisten uravalintojensa ja -suuntautumisensa monimuotoista kokonaisuutta, omaa systeemiteoreettista viitekehystään. Näkökulma on hyvin konstruktivistinen; STFn avulla tavoitellaan holistista näkökulmaa, henkilökohtaisia merkityksiä (meaning making), subjektiivisuutta ja pyritään erottamaan vaikuttimien välistä toisteisuutta.
Koska kyseessä on metateoreettinen viitekehys, joka sisältää eri urateorioiden aineksia, ohjaaja voi myös soveltaa sellaisia käsitteitä ja teoriaa, jotka parhaiten vastaavat asiakkaan tarpeisiin ja tilanteisiin. Tämä luonnollisesti haastaa ohjaajan teoreettisen osaamisen laaja-alaisuutta. STF vaatiikin teoria- ja tutkimusperinteiden tuntemusta soveltamisen pohjaksi.
Systeemiteoreettiseen viitekehykseen on työmenetelmänä yhdistetty sosiodraamaa, sosiogrammeja, piirtämistä, strukturoituja vertaishaastatteluita ja sitä on myös käytetty urasuunnitteluun liittyvän oppimisen pohjana. Sen pohjalta on kehitelty arviointeja (career assessment) ja semistrukturoituja haastatteluita sekä narratiiviisia työmenetelmiä (esimerkiksi lauseentäydennys).
STF mahdollistaa oman elämän reflektoinnin, oman elämän vaikuttimien pohdinnan ja sen arvioimisen, miten asiat ovat omassa elämässä ajan myötä muuttuneet. Sen avulla voi pohtia omien systeemien yhdistymistä toisiinsa, merkityksellisyyden rakentamista, toimijuutta, oppimista ja reflektointia. Se tarjoaa ohjaajalle työvälineen, jossa on sekä vahva teoreettinen pohja että jäsennys arjen ohjaustyöhön.
Kutsumme Uraohjaajat ja –valmentajat ry:n jäsenistöä mukaan Mary McMahonin workshoppiin toukokuun lopulla. Ilmoittautumislinkin löydät jäsenkirjeestä tai yhdistyksen Facebook-ryhmästä. Tervetuloa kehittämään omaa systeemiteoreettista ohjausajattelua!
Teksti: Leena Itkonen ja Leena Penttinen