Nimi: Ida-Maria Volturi, Ida-Maria Volturi | LinkedIn
Paikkakunta: Imatra
Työtehtävä ja -paikka: Urapalveluasiantuntija, LUT & LAB Urapalvelut, LUT-yliopisto
Minä en koskaan tiennyt, mikä haluan olla isona, mutta havaitsin, että olen hyvä auttamaan muita ja tarpeeksi utelias selvittääkseni sitkeästi monimutkaisiakin tilanteita. Vaikka ajauduin uraohjauksen kentälle osittain sattuman kautta, olen äärimmäisen ylpeä ja motivoitunut siitä työstä, jota saan päivittäin arjessani tehdä – ihminen ihmiselle.
En tiennyt mikä minusta tulisi ”isona”, joten minusta tuli uraohjaaja!
Nuorena halusin tehdä aika lailla kaikkea työkseni. Uraohjaus ammattina on mahdollistanut sen, että olen jalka oven välissä, kun perehdyn asiakkaideni kanssa moniin eri tulevaisuuden urapolkumahdollisuuksiin. Vasta yliopiston neljäs pitkä sivuaine sai minut ajattelemaan, että miksi minun pitäisi valita yksi suunta, kun voin ohjauksessa elää kaikkia rajapintoja? Tällaiselle kiinteästi tiedonjanoiselle persoonalle, tämä on ollut mielekäs ja mielenkiintoinen urasuunta ja sanonkin usein olevani ”monien alojen asiantuntija” -harjoittelija. Alani valikoitui siis yksinkertaisesti siitä syystä, että tässä ammatissa voin kuulla ja kokea kaikista muista ammateista ja aloista paljon!
Työtäni tukee, että minulla on luontaisesti luotettavuutta herättävä ja idearikas ohjausote erilaisten asiakasryhmien kanssa. Alun perin minusta piti tulla HR (yleisen kasvatustieteen maisterin tutkintoni suuntautuminenkin on henkilöstöhallintoon), mutta nykyään olen varsin onnellinen, etten päätynyt muutamia HR-harhareissuja lukuun ottamatta yksittäisen työnantajan palvelukseen, sillä elämä on paljon mielenkiintoisempaa ja innostavampaa ohjauksen rajapinta-ammattilaisena!
Tabula rasa – ohjauksen arvotyhjiössä onnistuminen
Olen saanut työurallani sopivin välein asiakkaalta palautteen, jossa korostetaan, miten mahtavaa on, kun kanssani voi jutella ilman, että minulla on agendaa tai tarvetta vaikuttaa tilanteen ratkaisuun. Jokaisessa työpaikassani on toki ollut jokin näkökulma (työllistäminen, koulupoluilla edistäminen, kuntouttaminen jne.), mutta aito uraohjaus lähtee mielestäni siitä, ettei asiakkaan rajapinnassa nämä ole ensisijaisia, vaan liikkeelle lähdetään sen hetken tilanteesta ja tarpeesta. Joskus se käsittää mm. lapsen hoitopaikan järjestämisessä auttamista, jotta mieli vapautuu käsittelemään meidän tehtäväämme, sillä niin kauan, kun käytännön asiat puskee voimalla niskaan, on myös luova pohdiskelu lähes mahdotonta psyykelle. Toiveiden ja realiteettien tarinat ja keskustelut sidostetaan toki ajallaan työnantajan antamaan viitekehykseen, jotta saadaan järkevä toimintamalli jatkoon. Näistä asiakkaista muistan edelleen jokaisen, sillä onnistuminen aidon, arvottamattoman läsnäolon tarjoamisessa, on jäänyt joka ikinen kerta mieleen.
Uteliaisuus, ajantasaisuus ja ammatillinen ohjausote
Uteliaisuus on se voima, joka auttaa viemään omaa osaamista eteenpäin ja löytämään oikeat kysymykset tilannetaju huomioiden. Mielestäni ohjauksessa on jotain Ulla Taalasmaista – eikö sinustakin? Haluamme kuulla jokaisen ohjattavan uniikin tarinan, vaikka luonnollisestikin pidämme saamamme tiedot visusti sisällämme.
Ajantasaisuus on elintärkeää niin koulutus- kuin työkentällä, jotta osaamme ohjata 2020-luvun tietotaidoilla ja -menetelmillä. Minua surettaa aina kuulla tarinoita, missä ohjaajan oma tietotaito on vanhentunutta (”ATK-taidot” jäi historiaan jo 15 vuotta sitten), sillä se vaikuttaa haitallisesti myös ohjaustilanteessa. Meistä kukaan ei ehdi olla aallonharjalla joka asiassa, mutta suurimmat ammatilliset termit ja muutokset tulisi olla hallussa, jotta ohjattava saa parhaat mahdolliset eväät ohjaajaltaan. Ohjattava luottaa meihin tyypillisesti kokonaisvaltaisesti.
Ammatillinen ohjausote varmistaa sen, että olemme arvostusta ansaitsevia kivikovia ammattilaisia. Meidän tehtävämme on olla luottamuksen arvoisia, valitsemaamme käyttöteoriaa soveltavia ammattilaisia, joiden professionaalinen status on uraohjausosaamisessa. Haluamme todistaa tekemisemme kautta, että uraohjauksella on aidosti väliä ja se vaatii koulutetun uraohjauksen ammattilaisen.
Vinkkisi alalle uraohjaukseen tai -valmennukseen haluavalle.
Ohjattavan tilanne on hyvin harvoin sellainen kuin se ensin kerrotaan. Kuuntele taukoja ja hiljaisuutta, kehon kieltä ja osaa kysyä oikeita asioita. Sipulimainen, kerroksiin pureutuva ote mahdollistaa yleensä aina asiakkaan kannalta parhaan uraohjaustuloksen, kun elämän kaikki eri osa-alueet on otettu huomioon.
Yhtään huonoina taitoina en myöskään pidä sopivaa määrää joustamiskykyä, jäätävän kovia organisontitaitoja ja paineensietokykyä, sillä arjessamme toimimme monella rajapinnalla. Työpaikasta riippumatta kokemukseni on, että kalenteri on yleensä aika riemunkirjava. Yksityisellä uravalmennussektorilla kilpailutuksissa onnistuminen on elintärkeää, siinä missä julkisorganisaatiopuolella uraohjauksen tarpeen esiintuominen eri rajapinnoilla, jotta mahdolliset leikkauspuimurit eivät vetäise sinun viljapeltoasi alas. On tää työ silti tosi kivaa, vaikka päivittäistä vaativuutta löytyy jonkunkin verran! Tai ehkä juuri siksi 😊
Ajatusten maistaja
Luin jo yli vuosikymmen sitten Terry Pratchettin fantasiakirjasta työnimikkeen ”ajatusten maistaja”. Tajusin silloin, että se on erityistaitoni! Minun tehtäväni on maistella ajatuksia ja kertoa miltä ne minusta maistuvat! Olen hyvä sanoittamaan ja kokoamaan poukkoilevastakin kerronnasta ydinmakuja. Sen jälkeen mietitään asiakkaan kanssa yhdessä, millaisen reseptin niistä mauista voi tehdä ja ohjattavalle jää tehtäväksi leipoa reseptin avulla itselleen sopiva tuotos. Tästä erityisominaisuudestani on toinenkin haara johdettavissa käytännöllisempään arkeen: kirjoitan samasta syystä hyviä pöytäkirjoja ja muistioita.
Lopulta tärkeintä on olla ihminen ihmiselle
Minulle on tärkeää, että ympärilläni tapahtuu pulssimaisesti: välillä tehdään tukka putkella aamusta iltaan ja toisinaan pääsen rauhoittumaan ja luomaan uutta, sekä kehittämään itseäni. Tärkein palaute on ohjauksen lopussa tieto siitä, että ohjattava tietää mitä tekee seuraavaksi. Kerron usein asiakkaalle jo ohjauksen alussa, että minulla ei tietenkään ole vastauksia, mutta usein aikamoisen pitkä lista kotitehtäviä. Useinhan uraohjaukseen tullaan juuri siksi, että oman pään sisus on jäänyt pyörimään ympyrää. Konkreettinen tekeminen/selvittäminen/kartoittaminen auttaa tulemaan pään sisäisestä analyysiparalyysistä ulos. Toisaalta, loppujen lopuksi kaikista tärkeintä on olla läsnä – ihminen ihmiselle.
Minun mottoni
Hyvin suunniteltu on kokonaan aloittamatta.