Kenelle elinikäisen ohjauksen strategiaa tehdään?

Suomessa valmistellaan uutta elinikäisen ohjauksen strategiaa, jonka laatimisessa myös yhdistyksellämme on ilo olla mukana. Parhaillaan kommenttikierroksella on ELO- työjaoston laatima pohja strategiatyölle Elinikäisen ohjauksen nykytilasta ja haasteista. Tämän asiakirjan pohjalta keskustelimme vilkkaasti yhdistyksen hallituksessa, miltä strategiatyö näyttää jäsenistömme työkentän näkökulmasta.

Sisältöjen todettiin olevan tärkeitä ja merkityksellisiä, työjaoston todettiin tehneen perusteellista ja laajaa työtä niin poliittisten näkökulmien kuin ajankohtaisen käytänteiden ja tutkimustiedon kartoittamisessa.Tässä vaiheessa nykytilan ja haasteiden kuvaus on vielä varsin kapulakielistä ja vaikeaselkoista. Jos tavoitteena on ohjaava asiakirja, jonka sisältö jalkautuu käytäntöihin ja arjen työhön, kielen tulisi olla helposti ymmärrettävää.

Pohdimme erityisesti sitä, kenelle elinikäisen ohjauksen strategiaa oikeastaan tehdään ja kuka tai mikä on elinikäisen ohjauksen kohteena strategiassa. Keskustelua herätti se, missä määrin strategialla on vain tietynlaisia politiikkatason tavoitteita ja millä tavoin ohjaus valjastetaan näiden tavoitteiden, esimerkiksi työlllisyysasteen ja edelleen elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamiseen. Uraohjauksen kentän toimijoita puhuttelee erityisesti ohjausalan tutkijan Tristram Hooleyn määritelmä:

“Career is the individual’s journey through life, learning and work. It is the place where the individual meets organisations and institutions. It is where individual psychology and aspirations meet social structure. In this sense everyone has a career.

Määritelmä palauttaa keskustelun elinikäisestä ohjauksesta palvelujärjestelmien tasolta strategian lähtökohtiin, eli kenen ja millaista (elämän)uraa haluamme edistää. Kysymys on myös siitä, tarkastelemmeko urasuunnittelua yksipuolisesti päätöksentekona ja siirtyminä vai laaja-alaisemmin kokonaisvaltaisena, elämänkulussa läsnä olevana prosessina. Erityisesti uudet urateoriat haastavat koko ohjauksen kenttää holistisempaan ohjausajatteluun.

Ohjaustyön missio yksilöiden hyvän elämän edistämisestä nousee jo yhdistyksemme alkuvaiheessa kirjatuista eettisistä periaatteista. Tämän vuoksi hallitus tervehtii ilolla sitä, miten strategian pohjapaperissa oli mainittu yhdenvertaisuuden edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen ohjauksen haasteena. Näihin yhdistyksemme toivoisi vahvempaa ohjauksen ytimestä lähtevää holistista näkökulmaa, joka huomioi yksilön hyvän elämän edistämisen. Luemme uutisista, kuinka suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa, mikä herättää kysymään, miten ohjauksella tuetaan ihmisen hyvää elämää ja hyvinvointia. Tutkimusten perusteella luottamus yhteiskuntaan vahvistaa yhteiskunnan stabiliteettia ja sitä kautta yhteistä hyvää.

Uraohjaajat ja -valmentajat yhdistyksen jäsenet työskentelevät enimmäkseen aikuisten ohjauksen parissa. Keskustelimme siitä, missä määrin strategiassa aidosti huomioidaan koulutus- ja työurien muutoksissa kamppailevan aikuisväestön kasvavat ohjaukselliset tarpeet. Toisaalta pohdimme sitä, miten esimerkiksi nuorisobarometrin 2019 tulokset ja niiden pohjalta esille nostetut nuorille merkitykselliset asiat elämässä ja työuralla saivat strategian pohjapaperissa varsin vähän huomiota.

Yhdistyksen jäsenistö työskentelee niin julkisella, yksityisellä kuin kolmannella sektorilla ja näiden rajapinnoilla. Eri sektoreilla konkretisoituu ohjaustyön toimintakenttien ja -muotojen moninaisuus. Voidaankin kysyä, kenelle elinikäisen ohjauksen strategian toteuttaminen kuuluu, kuka on osallinen kansalliseen hyvän elämän ja työurien tukemiseen.

Strategian pohjapaperissa näkymiä luodaan pääosin julkisiin palveluihin ja koulutuspolun ohjauksen toimijoihin. Kuitenkin viimeaikaisessa ohjausteoreettisessa keskustelussa on tuotu esille ohjauksen monimuotoisuus toimintana, jossa yksilöiden urasuunnittelua ja elämänvalintoja tuetaan ja jäsennetään yhteisöllisesti (ns. co-careering). Tätä tapahtuu niin epävirallisissa kuin formaaleissa konteksteissa, kasvokkain ja sosiaalisessa mediassa, ohjauksen jalkautuessa läsnäolevaksi yksilöiden arjen toimintaympäristöissä.

On entistä haastavampaa hahmottaa, kuka ohjaa tai toimii ohjauksellisessa roolissa yksilöllisissä elämäntilanteissa. Ohjauspalveluihin ja -järjestelmiin kohdistuvassa tarkastelussa tällainen ohjauksen tavoitteita tukeva toiminta jää huomioimatta. Se voi joskus olla jopa merkityksellisempää kuin virallisesti ohjaukseksi nimetty toiminta. Jäsennettäessä yhteiskunnan kokonaisvastuuta kansalaisista voitaisiin siten ohjauksen strategian toteuttamiseen eksplisiittisemmin kutsua mukaan myös yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoita.

Uraohjaajat ja -valmentajat ry:n hallitus